Hiiohei pullo rommia ja kaljaa

(sis. satunnaista intertekstuaalisuutta.)

Tyhmyys kuuluu ja näkyy kauas,
huutakaa se pois kun yllä roihuaa taivas, 

ottaa se vastaan jokaisen sanas,
etkä niitä koskaan enää saa takas.

Ota raamattusi ja huido ilmaa, 
ei se silti koskaan murra totuuden siltaa.

Julmuus täyttää sairaan,

eikä sopivaa aikaa siihen löydy,

jotta ihminen olisi valmis parantumaan.

Hiiohei pullo rommia ja kaljaa,
hetkeksi unohtaa voit lupauksesi huomiseen, 
ja jälleen verta nenästäsi kaivaa.

Ei auta hullua puheet,

vaan pääsee se tekemään ne samat kujeet,
jotka on koettu monta kertaa ennenkin. 

Kukin itse päättää miksi uskoo kehenkin,
luottaa ja sydämestään puolet antaa,
että murheet monet helpompi olisi kantaa.

Eilinen pois sitten pyyhkiytyy helposti,

kun kaksi uupunutta miettii,
voiko tässä vielä käydä kavalasti. 

Monen henki syystä ja toisesta täällä on halpaa,
vain pelkkää osto- ja myyntitavaraa,
jolla valhe tiellemme sattuessaan pääsee leikkimään.

Nyt ei henki kulje ja vihdoin irtoaa elämämme kahle. 

- Shato