Tämä bussi vie minut pois
Unohtuneiden maahan kulkee
Kiireiset ihmiset, aavemainen kulkuneuvo jalkojen alla
Kaupungin valot jäävät taakse
Hyllytettyjen ihmisten eräpäivä on mennyt umpeen
Hiiltynyt syvälle betoniin
Katutyöt raivaavat uudet jalanjäljet
Määräävät kulkusuunnan
Sinulle, minulle, ja orvoille lapsille
Väsyneille työmiehille ja hulluille
Takaavat huomiseen saakka mielenrauhan
Tunnit syövät toisiaan
Ne piirtyvät verkkokalvoillemme, muistoiksi tullen
Rakastin jotain tai en
Ei sitä tule kukaan muistamaan
Kun kello tikittää eteenpäin ennen aikojaan
Morsiuspuvut ja mahonkipöydät
Loistavat uututtaan näyteikkunoissa
Katujen kulmilla lukuisilla
Jotkut niistä tehtiin orjatyövoimalla
Ja jotkut Los Angelesissa sarjatuotantona
Lasisissa kuutioissa syödään pikaruokaa
Baarimikot tarjoavat drinkkejä anniskelualueilla
Hämärillä kujilla ja onnettomien "Onneloissa"
Pikaruoka-annos katuun iskeytyen
Laahautuvat massat kalliisiin koteihinsa
Vuokra on vielä huomennakin liian korkea
Eiväthän he omista itse edes yhtä osaketta
Huoneistoista, joita turvakseen kutsuvat
Aurinko nousee, aurinko laskee
Lentokoneilla on suunta itään tai länteen
Lämpimiin maihin ja ylikansoitettuihin kaupunkeihin
Tietyt asiat eivät rajoitu vain tänne
Maisemien puute ja rohtokasvien uute
Kasvattaa haavaa sisälle
Ja paikkaa arpea ulkopuolella
Tähdet ovat paenneet jonnekin kauas
En saa toiveistani todenlaista
Kohtalo tunki itsensä peliin
Kaivoi kynsillään heikkouteni esiin
Ja painoi päänsä kanssani samoihin uniin
En ollut tarkoitettu olemaan täällä
Kulkemaan kivikatuja pitkin
Nielemään happea sisääni hengenpitimiksi
Toivoin nimeni muuttuvan unhoitetuksi
Ja hautakiveni jäävän täysin pystyttämättömäksi
c Shato
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti