Se talvi oli kylmä ja sateinen. Paljon lunta ja jäätynyt aurinko soihtuna taivaalla.
Tuijotin ikkunastasi hiljaa ulos. Aamu oli noussut kalpeana yllemme enkä olisi koskaan toivonut sen laskeutuvan luoksemme. Kätesi laskeutui lantiolleni. Tiesin sinun heränneen, mutta en reagoinut mitenkään. Rakastin sitä, että koskit minuun omatoimisesti. Minun ei tarvinnut kannustaa siihen sinua, ei käskeä tai kehottaa. Se vain tapahtui. Painoin silmäni kiinni ja hymyilin itsekseni, lämmön läikehtiessä rinnassani sen olemattoman hetken, kunnes nostit kätesi pois ja käänsit minulle selkäsi. Olisin halunnut itkeä, koska niin nopeasti mielialani vaihtelivat, vaikka makasinkin vain rauhassa ja hiljaa paikallani kuin olisin ollut unessa. Etkö halunnutkaan minua? Enkö ollutkaan tarpeeksi kaunis?
Lips are turning blue, a kiss that can't renew. I only dream of you, my beautiful.
Kohottauduin istumaan, siirtäen peiton hitaasti sivuun. En halunnut herättää sinua tai häiritä untasi, vaikka tosiasiassa tiesinkin jo olevan sinun hereillä. Päästin hiljaisen huokauksen suustani ja nousin ääntäkään päästämättä, astellen hiljaa laukulleni. Puin paidan ja housut ylleni, kunnes hetken penkomisen jälkeen savuke kohosi huulilleni. Olisin halunnut kovasti sytyttää sen siinä sisällä seistessäni, heittäytyä sängyllesi viereesi ja ravistaa tuhkat vaatteillesi lattialla. Olla välittämästä mistään, kenestäkään lähelläni. Vain olla ja haaveilla, valvoa untasi ja tutkia kaunista kehoasi katseellani iltaan asti. Silti vain katsahdin sinua olkani ylitse ja käänsin selkäni sinulle kuin sinäkin olit hetki sitten tehnyt minulle. Astelin ulos ovesta, se ilmoitti hiljaisesti karkumatkastani sinulle. Sen jälkeen sain tuntea pakkasen kasvoillani, kylmyyden luissa ja ytimissäni. Se ei haitannut minua. Tärisin hieman, mutta se vain kuului asiaan. Pakotin sillä ajatuksella kylmyyden kauemmaksi minusta. Nyt kaivoin kännykkäni hupparini taskusta, vein kuulokkeet korviini. Ruled by secrery. Jotakin niin kaunista. Voimakas pianokonsertti alkoi raikua korvissani kuin useita kertoja ennenkin.
Repress and restrain, steal the pressure and the pain.
Wash the blood off your hands. This time she won't understand.
Change in the air and they'll hide everywhere, and no one knows who's in control. Et tulisi koskaan tietämään mitä kaikkea päässäni juuri sillä hetkellä liikkui. Pidit minusta humalassa, niin olit sanonut. Näytin tunteeni, jotka velloivat sisälläni vuodesta toiseen, kuukausien vaihtuessani niiden mukana. Halusit auttaa minua käsittelemään niitä ja vain silloin sait siihen todellisen tilaisuuden. Olin tulta ja tappuraa, mutta olin haudannut sen sisälleni. Ulkokuoreni olin kasannut jäästä ja ylimielisyydestäni, jotta selviäisin elämästä paremmin kuin ennen sinun tapaamistasi. Paransit minut, mutta samalla rikoit sisintäni koko ajan yhä enemmän. Minuun sattui niin paljon joka kerta, kun jouduin lähtemään luotasi pois. Koin kipua jokaisella kerralla, kun itse yritit lähteä luotani väkisin pois ystäviesi takia. En enää pystynyt käsittelemään sitä tosiasiaa, etten olisi jonkun elämäni kirkkain tähti, vaikka sitä kaikin tavoin yritin.
Sing for absolution. I will be singing, falling from your grace.
Olin kitsas lapsi, vaikea nuori käsitellä. Olin oppinut tapaamisesi jälkeen paljon. En voinut kiertää nuoruuttani enkä voinut kuvitella, että olisin voinut kasvaa aikuiseksi väkisin. Halusin vain näyttää sinulle, että osaisin olla kypsempi, koska muuten olisin ollut pelkkä kakara vierelläsi. Koska haalin kunniaa ja hyvyyttä, halusin käyttäytyä fiksusti. Sairauteni kuitenkin esti sen. En pystynyt toteuttamaan sinun vaatimuksiasi enkä omiani. Niitä, jotka itselleni olin laatimalla laatinut. En ole aikuinen, vaikka sitä kovasti yritän. Anna anteeksi kaikki virheeni. Kyynel valuu poskelleni, ihmettelen miten se ei tässä jumalattomassa pakkasessa jäädy paikoilleen. Pyyhin sen pois ja vien savukkeen huulilleni, vedän syvään henkeä. Ehkä olen joskus parantunut, jotta pääsen aloittamaan uuden elämän kanssasi sellaisena kuin mitä todella olisin sen halunnut olevan.
There's nowhere left to hide, in no one to confide.
The truth burns deep inside and will never die.
Et tule koskaan tuntemaan minua kokonaan. Kukaan ei tule tekemään sitä, ei kokonaan. Luotan helposti, mutta vaikka antaisin sen vaikutelman, lopetan asioideni vuodattamisen samantien, jos en saa heti vastaanottoa teorioilleni. Olen sulkenut ajatukseni kuoren sisälle sitä varten, että joku joskus voisi selvittää kivisen tiensä syvälle sisimpääni. Monet kaatuisivat sitä yrittäessään, monet tulisivat sieltä itkien takaisin ja verta katkerasti valuen. Mutta tiedän, kukaan ei halua päästä käsiksi petooni ja kesyttää sitä. Se on villi ja vapaa, sitä ei voi ottaa hallintaansa. Se haluaa selvittää maailman jokaisen salaisuuden, johon meillä kenestäkään ei koskaan tule olemaan tarpeeksi aikaa. Liekki ei tule sammumaan ennen kuin se on tyydyttänyt tiedonjanonsa kokonaan. Siihen saakka se palaa roihuten, kunnes ei ole enää mitään mitä etsiä. Tai töihinsä pakotettu sydän ei jaksa enää jatkaa matkaansa eteenpäin.
There's a part in me you'll never know. The only thing I'll never show. Hopelessly I'll give you everything, but I won't give you up.
I won't leave you falling, if the moment ever comes. Kohotan katseeni taivaalle. Se on kirkas, niin tyhjä. Rakastan sen ihmeitä ja tiedän, että joskus tulen olemaan osa sitä itsekin. Mutta miksi en omista siipiä, joilla lentää muiden lailla pois? Miksi kaikki hyvä lähtee silloin, kun sitä vähiten odottaisimme? Pudistan päätäni. Avaan oven ja palaan sisälle. Vieressäsi on ollut aina hyvä nukkua, joten heitän paitani huoneesi lattialle ja palaan makaamaan sängylle, vetäen jälleen varovasti peiton takaisin kylmän kehoni ympärille. Mumiset hiljaa unissasi, en saa siitä selvää - en olisi vastausta tosiasiassa kaivannutkaan. Kohotan käteni kasvojeni eteen. Arpia. Näen iholla verenpunaiset pisarat, mutta se on vain voimakas illuusio. Uppouduin mietteisiini jälleen. En pysty olemaan normaalisti, kun et ole vierelläni. En pysty ajattelemaan selkeästi, kun et tiedä mitä päässäni liikkuu. Silti en tule kertomaan tuskastani sinulle kasvotusten. En ehkä muulloinkaan. En vain pysty siihen.
It's plain to see it's trying to speak. Cherished dreams forever asleep.
Hopelessly I'll love you endlessly. Rakastan sitä, miten elämä sattuu. Rakastan sitä, miten saan silti olla vierelläsi, vaikka en olisikaan tarpeeksi hyvä kaltaisellesi. Kuvittele minusta mitä tahansa, mutta rakastan sinua silti. Haluaisin todeta sen joskus kunnolla ääneen. Päästäisit minut lähellesi kunnolla. Joskus toivoisin, että repisit, rikkoisit, tekisit mitä tahansa, jotta voisin tuntea, että kosket minuun. Muutama kosketus ei riitä minulle. Ei edes tuhat suudelmaa, koska vaadin enemmän. Tiedät sen kyllä.
Rebuild and suppress. Elämämme kulmakivet ovat sinun käsissäsi. Lahjoitan ne sinulle, koska olen liian heikko kantamaan tätä taakkaa, jota elämä minulta vaatii.
