Kunnioita hänen rajojaan

Tiedän, että haluat vain auttaa. 

Mutta ei kannata puuttua elämään, 
jota ei ole itse elänyt.

Eikä tunteisiin,
joita ei ole itse tuntenut. 

Joskus ihmisen pitää vain antaa selvitä omillaan. 
Ja kunnioittaa hänen rajojaan, kun hän sanoo avullesi ei kiitos. 

Opin siitä paljon tänään.

Rakastan sinua kuin Hannibal

Rakastan sinua kuin Hannibal 

Tapaan sinut vankisairaalassa 

Minulla on maski kasvoillani

Ja sinulla on sievät sääret 

Olet kuin sihteeri, 

toimit apunani murhasuunnitelmassa

Kehun irstain huulin sinua

Kerron epämiellyttävän totuuden lapsuudestasi

Yrität saada selville minne olen menossa seuraavaksi

En voi kertoa määränpäätäni

Estäisit minua vain lunastamasta vapauttani 

Toverini pukeutuu muiden nahkoihin 

Kasvattaa kotiloituneita perhosia

Upottaa niitä naisten suihin 

Viiltää auki ensin kaulan

Pistää tiukasti käsirautoihin 

Leikin loputtua passittaa joen uomiin 

Sievä sihteerini, fiksu ja älykäs

Typerine ja taipuvine olkinukkeineen 

Olet päässyt lähelle

Kaikkitietävät silmäni huijaavat harhapoluille

Takaisin vääräuskoisten keskuuteen

Beethovenin suurimman sinfonian soidessa

Loihdin sulkakynästä avaimen paratiisiin 

Syön papuja yhden tai viisi

Löydän euforiaa jokaisesta haarukallisesta

Syön fiksuuden sisuksiini ja viisastun 

Liikaoppineisuuden kaihduttaman pään

Siivutan ajatukset mielessäni siisteihin riveihin 

Piirrän punaisen merkin lautaselle

Jätän epämääräisiä johtolankoja itsestäni 

Kommunikoin psykiatrisilla riimuilla 

Rakastan sinua kuin Hannibal 

Kirjoitan sellistä kirjeen sinulle 

Piinaava ajatus turvattomuudesta tekee hulluksi

Salaa kietoudut muistooni öisin

Unissa ja turkissa nukkuvan karitsan 

Lampaat vaan huutavat huutamistaan

Hypoelegiaa

Silmissä heijastui kuva

Mun kasvot oli ihan kuivat, 

enkä tiennyt minne päin lähteä 

Suussa maistui manteli 

ja laimea läiskähdys verta

Siinä tuijottaessani, 

suoraan sinisiin ja suuriin silmiisi

Olin pikkutyttö vain lähelläsi 

Kesäapajia kurkottelemassa

Heilaa etsimässä, ja ihan turhaan

Olisihan se kiva saada joku lämmittämään talveksi

Patteri, kun ei näet aina riitä seuraksi

Silti janoaisin enemmän palavia tunteita 

Ja maanista rakkautta 

Sellaista kuin Suomen sää on kesäisin tulvillaan

Hypoelegiaa täynnä, 

ja naurua, roisketta, itkua, sateen tuoksua

Sellainen olet sinä, eikä vain kesä ympärillä 

Ole hyvä ja saavu vain tänne

Täällä on paljon kissanpentuja ja auringon valoa

Jotain nostalgista ja vanhoja huonekaluja

Ethän sä niitä rahalla voi millään korvata

Etkä pieniä typeriä riitoja kokea 

Jotka vaan kokoaa meidät uudelleen kasaan, 

ja piiloutuu ihan pieninä meidän selkien taa

Missä vaiheessa odottamisesta on tullut näin kamalaa? 

Ei osata itseämme elämän pieniin hetkiin riipustaa

Lobotomia

Masokisti, mielipuoli, 

siitä syntyy terveysriski!

Skitsofrenia ja jakomielitauti,

Bermudan kolmiona suonissasi. 

Suoritetaan yksinkertainen lobotomia, 

saa poika nauttia keskinkertaisesta ilosta. 

Pitkälti yhtä vaarallinen kuin syanidi,

mihin ei auta keijupöly tai kallein viini. 

Taiteellisena hirviönä lopulta vain sairas, 

yhtä tuhoontuomittu kuin liekehtivä taivas. 

Ei täällä asu mitään Raamatun enkeleitä, 

ei maahanpudonneita Jeesuksen jälkeläisiä, 

ainoan kurjan siipiparinsa menettäneitä. 

Sairaalat täynnä sanansaattajia, 

kaupungeissa liikkuvia avohoitolaisia.

"Ei meitä voida tähän vaan pakottaa", 

niinhän ne sanoo ja ovella perään huutaa. 

Suomihan se on varsinainen oikeusvaltio,

hyvänlainen satanismin ja ankeuttajien pyhä kolmio. 

Tappoja, varkaita, murhaajia,

uhriensa päiden pakastajia. 

Raiskaajia, nukkumattien pilkkojia,

itkeviä neitsyeitä ja käsivarsia verisiä. 

Kaikki sulassa sovussa, ikuisessa sovinnossa, 

jokainen ryhmä käsi kädessä ja hyvällä mielellä. 

Ohjaajan pilli puhaltaa ja sitä seuratkaa,

faaraoiden rakentamaan seitsemänteen ihmeeseen, 

pyramidien taakse Kleopatran puutarhaan.

---

* Bermudan kolmio
* Maailman seitsemän ihmettä, Babylonin riippuvat puutarhat
* Ankeuttajat, myös arkikielen merkityksessä
* Satanismi, ideologinen oppi (vrt. individualismi eli yksilökulttuuri)

* Syanidi, myrkky 
* Lobotomia, 1900-luvun neurologinen leikkausmenetelmä skitsofrenian hoitoon

Anna mennä vaan

Hän lähti ovesta ulos varmana kuin kallio, 

jokainen hiussortuva laitettuna, 

itseensä uskoen ja kohtaloon luottaen. 

Hän lähti ovesta ulos, astui kampaamoon, 

kävi leikkauttamassa uuden hiustyylin,

meikkasi kaikki ihonsa virheet piiloon. 

Hän pyysi ystävänsä kuvaamaan itseään,

jotta voisi näyttäytyä vain parhaissaan, 

jollekin, joka ei häntä sitten huomannutkaan. 

Hän tiesi entuudestaan, että häntä oli vaikea rakastaa, 

mutta halusi silti hyvän tuulen enteitä aavistaa. 

Hän oli ehkä typerä tyttö hurmoksissaan, 

niinpä hän yritti kuunnella tarkasti järkeään, 

kun järki kuiski korviin näin: 

"Älä anna sen liekkeihin roihahtaa, 

älä anna sen suruksi muotoaan muuttaa,

älä anna sen pientä sydäntäsi jälleen satuttaa, 

tulevaisuuteen uskovaa mieltäsi horjuttaa. 

Älä anna sen sinua viedä taas mukanaan, 

älä anna sen sinua niin kovasti ihastuttaa, 

älä antaudu haaveisiisi sortuviin ajelehtimaan."

Mutta typerä tyttö oli kokenut, nähnyt paljon elämää, 

vastoinkäymisiä ja jopa rakastunut aavistuksen manalaan. 

Hän tiesi, ettei saisi itseään eteenpäin niin helposti antaa - 

sitten nosti ylpeänä ylös leukaansa ja hymähti hiljaa: 

"Ehkä vielä joskus saan lämpöösi nukahtaa, 

mutten vielä tänään, en saa janoani sammuttaa." 

Liekki jossain sisällä hautautuneena syvälle tuhkaan,

istahtaa peloissaan ja totisena nurkkapöytään istumaan, 

ikkunasta ohitsekulkevia ihmisiä ja kesää katselemaan. 

Hän tiesi löytävänsä vielä jonkun uuden, 

mutta halusi vain yhden silti sydämessään valloittaa. 

Kuiskasi aamuiseen aurinkoon viestinsä kadun kulmaan: 

"Älä jätä minua tänne, jos et aio leikkiä vaan, 

mutta jos jätät kuitenkin, anna mennä vaan."

Luomisen tuska

"Tekstisi ovat nykyään vain kornia toistelua."

Sain muuten Petri Tammisen "Meriromaanin"
- palkinnoksi esseekilpailuun osallistumisesta.