"Päädyin keräämään pätkiä sanoituksista lempiartisteiltani, koska en ole tavannut koskaan yhtä kauniita ja samanlaisella tavalla tarinan kertovia lyriikoita."
Viimeksi kyse oli ainoastaan armaiden japanilaisten kirjoittamista lauluista. Mukaan mahtui
Gazettoja,
Antikkuja sekä
Miyavia - nyt ajattelin toistaa samat kurvit, mutta tällä kertaa
suomalaisilla artisteilla, antaen teidänkin päästä mukaan normibloggaukseni maailmaan.
Toivoisin samojen lyriikoiden kertovan jotain myös teille.
"Sä et jaksa välittää,
et jaksais yrittää, mut mä koitan sulle tämän toisin tavoin selittää.
Täällä täytyy kuljettaa kolmannenkin puolesta, sitä soihtua, jolla voi hetken pimeyttä valaista.
Täällä käynti kestää sen, pienen silmänräpäyksen, joten avaa silmät, katso eteenpäin,
ennenkuin taas;
Toiset lähtee, toiset jää.
Ne jää tänne yrittämään, tulla toimeen keskenään, aivan kuin eilenkin."
(Haloo Helsinki! - Toiset lähtee, toiset jää)
"Kun sä synnyit, kirjan kätees sait, siinä luki; ”
elä oikein.”
Sut kultaan kastettiin, korkeelle nostettiin.
Sait sanat valmiina, voit muita ohjailla.
Aika karttui, toiset mukaasi sait erilaisin kieroin keinoin.
Joku varttui porukastas pois, huusit sille ”älä, ei noin.”
Eerika, kultalusikkaa ei voi sun suustas pudottaa.
Eerika, jos oot peloissas, sä osaat faijaas odottaa.
Oot hyvä, oot hyvä, oot hyvä - melkein.
Ja muut kulkee sun jäljessä,
ois siitäkin hyötyä."
(Haloo Helsinki! - Eerika)
"Kun sua tervehdin, se myös hyvästin sisältää.Vaik' tyyni oon kuin aamu, mun mieli myrskyää.
Ilman vihaa mä koskaan, en voisi rakastaa.
Kotini sieltä löysin, missä vieraan on maa.
Väkijoukossa mua kalvaa yksinäisyys. Viel' nuoreen vereeni on kirjoitettu iäisyys.
Kun kiihkosta huudan, teen sen kuiskaten. Kaiken uskon sinuun laitan, vaikka epäilen.
Nauraessani poskillain
sä näet kyyneleen. Pyydän
"jäisit tähän", salaa toivon että meet.
Yötä aina ikävöin, vaikka päivän lapsi oon. Pimeyden laskiessa kaipaan valoon."
(Jenni Vartiainen - Tuhannet mun kasvot)
"Isän kanssa kahden hiljaa aamukahvilla, äiti ei oo täällä, itken välitunnilla.
Todistukset kouraan, elämä on edessä.
Mihin sitten mennään, mitä on nyt tehtävä?
Ehkä jossain huomisessa onkin kirkasta. Kameroilla muisti, tuijotan mun jalkoja.
Kun on vielä nuori, kaikkee pitää kokeilla.
Elä, opi, koe, et myöhemmin ei kaduta.
Mä olen aina paikalla, mutta läsnä en. Se hymytön ja kai vaan niin kiittämätön.
Ja joku toinen varmaan tahtois olla tässä mun tilalla.
Mikään mitä teen ei ravista mua hereille. Asiat on hyvin, vaikken sitä ansaitse.
Sinä olet siinä, kaikkihan on kunnossa, enkä kerro mistään, kun en tahdo loukata.
Missä kohtaa muutuin hyvästä niin huonoksi.
Kenen mukaan jäikään minun oma tahtoni?"
(Jenni Vartiainen - Kiittämätön)
"Kerro mitä nyt teen, toivon et varastetulle tavaralle sä löytäisit hyvääkin käyttöö.
En voi nostaa syytettä, ei mulla oo näyttöö.
Huomasko kukaan, voisko joku todistaa?
Että osa mun sieluu nyt sun seinää koristaa.
Tää oli ensimmäisen asteen murha, niin raaka, sinuna mä pelkäisin,
kun taivaanporteilla vaaka punnitsee sun sydämen, se liikaa painaa.
Onko kukaan teistä nähnyt petoa?
Mä voisin lyödä vaikka vetoa, et se tänäänkin keskuudessanne kulkee,
uhrin valitsee, syliinsä sulkee.
Se näyttää upeelta ja suukottaa. Huumattuaan tytöt heitä puukottaa."
(Mariska - Murha)
"Sul on valtaa, peset mun mielen. Ns. totuus murtaa, mun kallon kuoren.
Ja keihäs rintaa vierellä valvoo, sisään tuikkaa, jos väärää palvoo.
Piiritetyt lattialla, suut pestään saippualla.
Ne ei nouse, ne ei huuda. Ne ei saanut siihen lupaa.
Älä katso, älä näy, älä kysy, älä käy. Niin on helpompi olla.
Ja mä oon lapsi, jonka kehto palaa. Mun maailmani vietiin multa salaa.
Sun sana kaikuu mun huomisessa, kunnes syytön murtuu mielivankilassa.
Ja sä oot isä, se jota pelkään. Sun imartelu puukottaa mua selkään.
Neitsytrivi asennossa, ensimmäinen ylpeenä jonossansa.
Ei kauaa tuo ilo kestä, kun rauha karkaa sydämestä.
On aika tappaa, ei mikään pyhää.
Sun vuoro alkaa, ole hyvä."
(Chisu - Niin on helpompi olla)
Enjoy, terveisin Shàto.
