You wanna see a perfect relationship?

Me sorrumme helposti kehumaan toisien ihmisten suhteita täydellisiksi, kun vertaamme niitä tilanteeseen, jossa itse olemme. Toiset parit ovat söpöjä, toiset yrittävät aina tehdä kaikkensa suhteen eteen, toiset viettävät paljon aikaa yhdessä ja tekevät kaiken, mistä ovat aina haaveilleet.

Täytyy kuitenkin huomata, että nyt me puhumme täydellisyydestä. Olet saattanut huomata, että lohduttaessasi ystävääsi hänen tavoitellessaan perfektionismia, olet sanonut: "täydellisyyttä ei ole olemassa." Silti törmäät aina itse samaan ongelmaan, jolloin toimit sanojasi vastaan. Haikailet täydellisyyden perään, mutta sitten omat sanasi muistaessasi luovutat - tai yrität vain loputtomasti parantaa tilannetta, kunnes mikään ei enää vaikuta silmissäsi hyvältä ja siinä vaiheessa lyöt lopultakin hanskasi tiskiin todeten, että elämä on kurjaa, koska mikään ei ikinä onnistu. Voi myös olla, että et vaadi paljoa, mutta juuri sen takia et jaksa myöskään yrittää, jolloin et saa sitä vähääkään käsiisi mitä toivoisit saavasi. 

"Miksi rakkaus ei voi riittää, vaan siihen pitää ongelmia liittää? 

Sydän särkyy tässä pelissä, on niin vaikeeta poistua ja kiittää." 

Ei taas mennyt aivan kuin elokuvissa. Rakastavaiset pettävät toisiaan, ovat valmiita uhraamaan henkensä toisen puolesta, he riitelevät ja tekevät miljoonia virheitä, mutta vaikka vuosien päästä toinen palaisi takaisin rakkaimpansa luokse häntä monilla tavoilla loukattuaan, elokuvan loppuminuuteilla rakastavaiset saavat jälleen prinsessahäänsä ja tietenkin toisensa - sekä ovat ikuisesti yhdessä, vaikka aurinkokin sattuisi tipahtamaan taivaalta.

Palataanpa karuihin faktoihin. Jos petät kumppaniasi, hän tuskin oikeassa elämässä osaa enää luottaa sinuun tai seuraaviin kumppaneinhinsakaan kovin helposti. Siitä lähtien mustasukkaisuus sekä epäilykset myrkyttävät ilman eikä rakkaudelle jää enää tilaa. Jos lähdet vuosiksi pois, sinun epätoivoisia ruikutuksiasi menneisyyteen palaamisesta tuskin enää vuosien päästä kuunnellaan. Sen lisäksi kukaan ei voi luvata toiselle ikuisuutta, koska me emme ole vampyyreja (vaikka niin miellyttävältä kuin se ajatus kuulostaisikin.)

Ihmiset eivät itsessään ole täydellisiä. Miksi siis luomamme suhteetkaan voisivat olla sitä? Suhteessa on aina kaikki osapuolta, jolloin molempien pitäisi panostaa sen verran, että suhteesta voisi tulla niillä oletuksilla "täydellinen", joita kaksi osapuolta elämäänsä tarvitsevat. Emme voi silti vaatia keneltäkään liikoja, koska voimme menettää elämämme tilaisuuden alkaessamme vaatia jotain, mihin toinen ei parhaimmalla tahdollaankaan pysty. Jos rakastaa oikeasti, on mielestäni tärkeintä listata ylös ensiksi kumppaninsa huonot puolet ja miettiä, onko valmis elämään niiden kanssa.

Jos kumppanissaan ei kuitenkaan näe mitään huonoa, voi todeta ehkä olevansa aidosti rakastunut, mutta voi myös myöntää itselleen satuttavansa itsensä pahasti myöhemmin, kun pettyy siihen, ettei toisessa nähtyä täydellisyyttä olekaan olemassa. Ilman toisen huonojen puolien näkemistä sekä niiden hyväksymistä suhdetta ei voi lähteä rakentamaan kunnolla tai osaa varautua siihen, mitä on vielä edessäpäin riidan syttyessä.

Oikeiden parien täytyy kuitenkin riidellä edes jossakin vaiheessa, jotta nähdään, mitä toinen on valmis tekemään suhteen pelastamiseksi vai juokseeko toinen heti karkuun ongelmien saapuessa näyttämön pääosaan. En toki sano, että toisen huonoja puolia pitäisi etsimällä etsiä - mutta täysin riidatonta ja molempien sietokykyä koettelematonta suhdetta ei vain inhimillisesti katsoen ole olemassa. On eri asia pohtia, miten pari pystyy ongelmansa selvittämään ja voittaako rakkaus kuitenkin vai ei, mutta siinä vaiheessa koetellaan vain välityksen aitouden mittareita.

Mutta vaikka suhteistamme yksikään ei olisi täydellinen, ne voivat olla silti onnellisia. Niissä rajoissa, missä ne pystyvät olemaan sitä liikoja haikailematta.

"Miksi tämä on niin helvetin hankalaa?"
"Koska emme tarvitse mitään, mutta haluamme kaiken."
- 13. kesäkuuta by Ninjin (@ Lafiff)

Onnea siis kaikille sen oikean ihmisen löytämiseen!