メリークリスマス: 188 sivua joulua.

"I'm holding very tight. I'm riding in the midnight blue.
I'm finding I can fly so high above with you.

We're walking in the air, we're dancing in the midnight sky.
And everyone who sees us greets us as we fly."

Näillä sanoilla alkoi muutama päivä sitten joululomani. Walking in the air, "kävellä ilmassa .." Taidan kuitenkin aloittaa siitä, että en halua tällä kertaa tehdä teille toisinsanoen pitkää postausta, koska varmasti jokaisella riittää tänään monenlaista valmistautumista joulun viettoon ja rentoutumista perheensä kesken. Silti itse istun tässä kirjoittamassa teille, koska siskoni ja äitini lähtivät äskettäin viemään jouluterveisiä lähikuntaan.

En myöskään halua pilata höpinöilläni kenenkään joulufiilistä, vaikka myönnänkin, että se yksi ja ainoa syy koneella istumiseeni tänään löytyykin sielunpeilieni takaa, syvältä sisimmästäni. Ei, kyllä varmasti arvaattekin, en tunne itse tänään joulua siellä kuuluisassa tunteita liikuttelevassa elimessäni. Mitä joulu todella tarkoittaa, osaisitteko selittää sen jotenkin?

Vaikka hyvin voisin, ei löydy tarpeeksi tärkeää syytä tuntemuksilleni. : D Päivä on kulunut lähinnä joulukuusen hakemiseen ja kaiken lisäksi koko komeus pitäisi vielä koristellakin. Vähän siivoamista ja ruuat pöytään. Koirakin on jo monta päivää hulluna haukkunut, että "JOULUPAKETTI TÄNNE NÄIN, stana !" On ne kummallisia otuksia, kun ei voi pienelle lapselle lahjoja antaa jo. No, ehkä se jotakin sellaista aattelee, heh heh. XD

Ehkä kaikesta huolimatta kuitenkin toivotan hyvää joulua, mutta juhlistaen sitä, että olin ahkera tyttö ja luin aivan ihastuttavan ficin jälleen Lafista kertaalleen. Kiitos Dien ja Shinyan, kohteeksi päätyi Tokion sydämet. Sanoisin, että parempaa luomusta hahmojen luonteilta ja juonikerronnalta ette varmasti löydä mistään. Niin monia tunteita se on itsessäkin herättänyt ja herättää edelleen - edellyttäen tietysti, että pidätte jännäreistä. ;)

メリークリスマス!
- God jul, Buon Natale, Häid jõule, Merry Christmas ..

TO ALL !

Siipeni revittiin, kun kuvittelin osaavani lentää.

"Kivusta nautintoon on matkaa pelottavan vähän."

Yksi toiveenne oli kuulla äänestettyänne henkilökohtaisista kokemuksistani sairauksista. Pahoittelen tätä "angsti"pätkää blogissani, mutta älkää ottako turhan raskaasti postauksiani. Kuitenkin blogin ollessani vielä julkinen, kirjoitin teille 'tarinan', jonka toivon avartavan teille aihetta masennus. Se lasketaan kuitenkin sairaudeksi, joten tässä omia tuntemuksiani siitä. Muokkasin tekstiä hieman isommaksi, jotta teidän olisi helpompi lukea sitä. :)

Ja vielä varoitukseksi, jos joku ei halua tekstiä lukea, niin mikään pakko ei ole.
Sinua on siis kuitenkin varoitettu, joten ole hyvä ja palaa takaisin, jos tunnet olevasi liian herkkä lukeaksesi, vaikka teksti on kyllä yksinkertaisesti lyhyt ja todella melko _kevyt hyppely aiheen ytimeen.

Ja kommentit nykyään on sellainen pieni muoti-ilmiö, joten pistän lössiksi ja sanon haluavani niitä myös, koska yritän kehittää kirjoitustaitoani samalla. (; Joten, jos viitsitte, voisitte vähän arviointia perään pistää.

...

"Saisinko uuden mahdollisuuden tutustua itseeni?"

Kaikki alkoi yöstä, jona ensilumi satoi maahan. Valkeat, leikittelevät hiutaleet leijailivat alas taivaalta peittäen nuo tuuheat silmäripset sekä hiljaiset sanat alleen, kietoen ne kylmään syleilyynsä. Siitä huolimatta ne ehtivät upottaa syviä haavoja kärsineeseen sydämeen, joka ei olisi jaksanut enää vaeltaa matkaansa yksin vuodesta toiseen. Sen lyönnit olivat hiljalleen käymässä vähiin.

Tämä taistelu oli meidän, olit sanonut niin. Lähtiessäsi sitten vain yhtäkkiä pois, en jaksanut enää uskoa siihen. Tuntiessani sanasi, joita en koskaan olisi uskonut todeksi, yritin vähentää monin eri tavoin sisälläni vellovaa tuskaa ilman haluamani tuloksia. En olisi halunnut unohtaa sinua, koska niin monia kertoja olit ollut vierelläni ja kertonut kaiken olevan hyvin. Nyt et enää tehnyt niin, eikä kukaan muukaan rohjennut astua paikallesi. Tosiasiassa vain torjuin heidät, koska kukaan heistä ei olisi ollut kuin sinä.

Usein mietin, olinko tulossa talven jälleen koittaessa sairaaksi, hulluksi vai muuten jollain tapaa mielipuoliseksi ruumiiksi. Käteni olivat täynnä muistutuksia siitä, että olin kokenut paljon ja yritin polkea ihmisten katseet ja mielipiteet maahan ajattelemalla arpien olevan osa minua. Kukaan ei pystynyt estämään sitä, joten tunsin olevan oman itseni herra. Päässäni tiesin jokaisen äänen olevan vain minun omani, mutta ajatus ei muuttanut mitään kaiken tämän kivun keskellä. Työnsin ne kauas nurkkaan haluten jatkaa elämääni, mutta ajatellen, että kuitenkin päättäisin sen pian eikä kukaan jäisi kaipaamaan minua. Tai jos jäisikin, he saisivat ottaa opikseen, että kukaan meistä ei ollut itsestäänselvyys eikä kukaan kestänyt kaikkea.

Silti pelkäsin, odottaisiko sen jälkeen minua uusi tulinen ja nykyistäkin pahempi helvetti, jossa joutuisin jatkamaan elämäni loppuun erilaisten tuskieni sekä pelkojeni kanssa. Ilman ketään, joka täällä oli vierelläni kulkenut ja yrittänyt tuoda elämääni valon, jota kohti epätoivoisesti voisin juosta kompuroiden esteissä. Ja minkä vuoksi saisin syyn taistella joka päivä yhä lujemmin jälleen tunteakseni - edes jotakin, mitä tahansa muuta kuin tätä jatkuvaa kipua ja tyhjyyttä. Jotta saisin jälleen takaisin mieleni, sydämeni sekä elämäni. Kaikista eniten halusin tilaisuuden tutustua omaan itseeni uudelleen, jonka kauan sitten luulin kadottaneeni.

Jokainen askel kuitenkin tuntui yhä raskaammalta, enkä jaksanut välittää ympärilläni tapahtuvista asioista. Vaikka kuljin tätä lumen peittämää polkua, pakenin ajatuksiani talvea varten valmistautuvista eläimistä, jotka voisivat aloittaa alusta jälleen kevään saapuessa luoksemme. Itse olin vain hauras lasi, jonka kuoret olivat jäljellä kaikkien nähtävänä ja arvosteltavana, eikä uudesta alusta ollut toivoakaan. Uskoin, ettei niille löytyisi sisältöä, joka täyttäisi rintani onnesta ja murheista, joiden ylitse olisin halunnut kiivetä ja saapua toiselle puolelle vahingoittumattomana.

Harmaa seinä edessäni kohosi yhä korkeammalle, mitä syvemmälle kaivoni pohjalla valuin voimattomana tarttuakseni kiinni sen seinämästä työntyvistä tiilistä, jotka olisivat pitäneet minut kauempana kylmyyttä hohkaavasta pohjasta. Ja aina yhä uudelleen mietin, kuinka paljon alemmaksi voin vajota, koska en koskaan tuntunut saavuttavani sen pohjaa, enkä tiennyt oliko pohjani kuolema vai tulisiko se olemaan taivaani.

Kuitenkin tunnen myös pohjan ja taivaan olevan samalla puolella kohoavaa seinämää, mutta en pysty hakkaamaan aukkoa toiselle puolelle. Koska niin syvällä olen omissa maailmoissani, että olisin luultavasti vain peloissani siellä enkä tuntisi kuuluvani kaikenkirjavaan joukkoonne. Siitä syystä, että en enää ollut kirjava vaan teidän loppuun kulutettu seinäruusunne, jolla ei ollut siipiä, koska ne olivat revitty palasiksi. Enää vain teillä oli siivet, jotka tarvitsin. Voisiko kukaan teistä lainata niitä minulle lentääkseni takaisin valoon?

Merry - Crisis Moment (Finnish)

Tunnen itseni niin emotionaaliksi, että käänsin hetki sitten Merryn biisin "Crisis Moment" kappaleen suomeksi. Ajattelin ensin "viihdyttää" teitä pienellä angstipakollani ja kuvaamalla päivääni kuvina, koska eilinen oli suoraansanoen jälleen niitä kuuluisia hirveitä päiviäni, mutta ette toisaalta edes haluaisi välttämättä kuulla sellaista.

Otetaan siis lempeämpi lähestymistapa ja jokainen saa itse miettiä pienessä mielessään, kuvaako Merryn tuotanto täydellisesti pahoja hetkiäsi vai kenties koko elämääsi. Rehellisesti sanottuna voin myöntää, että itselleni sen tunnelma ja ilmaisutapa osui täydellisesti kohdalleen, mutta teistä en vielä tiedä.

Jos hyvin äkkiä hutaistussa suomennoksessa on paljonkin virheitä ja suuria väärinkäsityksiä, antakaa anteeksi ! ;---; Siinä on kuitenkin suurinpiirtein laulun idea ja sanoma toivottavasti ymmärrettävästi, koska nähtävästi kielipääni ja riimittelyni ei tänään oikein luistele eteenpäin kovin mallikkaasti.

"Suru, joka puristaa rintaani kutsuen,

tuntuu siltä kuin se saattaisi räjähtää palasiksi kurjuuden myötä.
Etkö vieläkään ymmärrä ihmisten kipua ja surua?
Piilotettu heikkous, itsemurha. Ihmiset toimivat kuin toimivat.

Jos sydämeni on kaikki, sitten sillä ei ole väliä, jos täällä ei olekaan huomista.
Kun katson jälkikäteen taaksepäin, menneisyys ja varjot jahtaavat vaimeasti minua takaa.

Jos kaikki on valhetta, keneen voin sitten luottaa?
Jopa ne sanat, jotka kaikuivat vaatimattomasti, katosivat hitaasti väkijoukon keskellä.

Mihin ylitsevuotavat tunteet menevät?
Värjätyin hämärän värein sydämeni uppoaa, eikä kukaan tiedä sateen kurssia.

Suru joka puristaa rintaani arkkuni odottaessa, kyllä, se pitää minua lujasti.
Voitteko nähdä onnen, joka pakenee minua? Huomiotta jätettynä, liukuen pois kuin tuuli.

Vaellettaessa päämäärättä, minne ihmiset lopulta saapuvat?
Vaikka jos katson taivaalle, harmaa seinä ulottuu niin pitkälle kuin voin nähdä.
Heikot tunteeni kääntyvät itseäni vastaan ja toivon voivani elää vahvempana."

Thanks for the memories.

Suomen aikataulu lähenteleekin kohta itsenäisyyspäivää, yo kaikki sen juhlan tiimoilta !

Nyt ensimmäiseksi toteaisin, että kaikki te varmaan olettekin jo huomanneet tuolla oikeassa reunassa kiikkuvan "Coming Soon" listauksen? Ajattelin, että olisi mukavampi teillekin seurailla sieltä vähän mistä tulen tulevaisuudessa kirjoittamaan. Välissä postailen siis muitakin juttuja, jotta vältetään orjallinen tapa seurata listaa joka viikko. ;)

TET (työelämään tutustuminen)

Voisin siis nyt kertoilla teille hieman TET viikostani, joka loppui toissapäivänä. Suoritin sen tällä kertaa vanhalla ala-asteellani, jota erottaa yläkoulustani ainoastaan niiden välissä oleva kunnantalo.

Täytyy sanoa, että lähteminen on kyllä aina vaikeaa, eritoten sinä viimeisenä päivänä - ehkä siitäkin syystä, että viimeisenä päivänä huomasin Eevan ja Terhin kanssa kasan ekatokaluokkalaisia, jotka parkuivat käsipuolessa kellon lyödessä yhtä, että "ette saa lähteä" ! He lupasivat sitten tulla tietysti Eevan pikkusisaruksen synttäreille, jos vaikka siellä näkisivät meidät, heh. :'D

Oikealla kyseisen koulurakennuksen ovet ~
Kieltämättä erittäin viihtyisä rakennus jo ulkonäöllisestikin, koska paikka uusittiin silloin, kun itse olin vielä niin pieni taapero, että menin ensimmäiselle luokalle opettelemaan lukemista. ;)

Oma työnkuvani keskittyikin lyhyesti sanottuna siihen, että avustin tunneilla koulun pienryhmässä, tein askarteluita kolmosien kanssa ja opetin tunnin äidinkieltä kakkosluokkalaisille, johon tulikin tutustuttua melko hyvin muutamassa päivässä.

Käytiin katsomassa sen lisäksi useimpien luokkien joulujuhlaharjoitteluja. Kieltämättä niissä on taikaa (omg, mägic touch, wtf ), koska joka vuosi muistan sen olleen iso ja hieno tapahtuma, kun viimein päästiin sinne joulujuhlalavalle liikuntahalliin yli satapäisen yleisön eteen ja sen jälkeen päästiinki pitkäksi aikaa kotiin viettämään joulua.

Kakkosluokassa ollessani huomasin kyllä myös erään aika huvittavan ja koskettavankin jutun, joka toi todella paljon muistoja mieleen suurinpiirtein kahdeksan vuoden takaa.

Huomaattekin varmasti nimittäin allapäin nuo pikkulaatikot kaapin päällä: ihmettelin kovasti ensimmäisenä päivänä, tekevätkö he vieläkin niitä samoja juttuja, mitä minäkin joskus olen tehnyt.

Kyseessä on siis äidinkielen lukukirjan pikkukoneet ! Itseasiassa myöhemmin selvisi, että ne ovat mun vanhan luokkani tekemiä. :''D Tunnistatteko tekin ehkä sieltä tekemäni? (; (Jep, se on tuo violetti, varmasti aivan näköiseni.)

Huomaa aika salakavalasti, että olen itse jo 1-2. luokalla kyseisestä väristä pitänyt, ilmeisesti. x3

(Jo mietin, että pitäisikö hakea muistoksi peruskoulun päättyessä tuolta pölyttymästä, että saisi sitten vielä joskus tulevaisuudessa esitellä, että tälläistä minä osasin jo kakkosluokkalla, eikun.)

Ihan loppuhuipennukseksi saatiin ne tutut työtodistukset ja vielä viimeisenä kipaistiin koulun yläkertaan juttelemaan kuudesluokkalaisille. Siellä olikin bändiharkat menossa samassa luokassa, jossa itsekin olen mikkiin lauluja aikoinani hoilannut sekä opetellut soittamaan kitaraa (mistä ei kuitenkaan mitään koskaan tullut, mutta hauskaa se ainakin oli !)

Oma bändini nimettiin jopa Synticaksi, ja täytyypä kehaista, että vielä joskus voisi jotakin samanlaista kokeilla.

Sen enempää tämän jälkeen en teille sitten varmaan höpöttelekään tällä kertaa. :'D Kuitenkin sanon kaikille vielä tet viikkoja läpikäyville, mitä vanha rehtorinikin totesi, että tet viikkoaan ei koskaan kannata heittää hukkaan ja uransa harkita sellaiseksi, missä kuvittelisi viihtyvänsä koko loppuelämänsä.

Ja joo. Tuon näköisenä hiukset likasina ja lytyssä olin matkassa miltei koko viikon, koska yleensä koululla ei mitään hirveää extremeä viitsinyt laittaa.

Kuitenkin viikon pikkuiset saivat ihmetellä, voiko ihmisellä olla häntä (krömh) kuten myös sitäkin, miksi tarvitsen niin paljon kännykkääni koristeita. Toinen kröhm. :'D

Kiitokset lukemisestasi ! Palataan pian uusiin aiheisiin ~

terveisin Ane.

Style; 10 vinkkiä tyylisi luomiseen

"All I want is to reach someone, to say something that could change their life forever. 
So many people wanna see me fail, so fucking clever but I'll spit in your face."

Mitä on tyyli?  

Äänestitte sen tämän viikon aiheeksi ja lupasin kirjoittaa siitä parhaani mukaan. Joten mietitään asiaa hieman yhdessä. Se niin usein puhuttu asia, jolla mittaamme toisiemme ihmisarvoa, yhteiskuntaan liittyviä uskomuksia ja usein jopa heidän sisintään. Se on usein myös ensimmäinen asia, jonka tavoitamme silmämäärällisesti ihmisistä.

En ajatellut kertoa heti siitä, miten loin oman tyylini, vaan yritän kertoa siitä, miten sitä luodaan. En kehu ensimmäiseksi tehtävän olevan helppo, koska kuten sanoin, se kuvaa ihmisestä hyvin monia asioita. Se on kuin sielun peilimme, josta muut ihmiset näkevät itsensä. Joko korkeammalla kuin itse ovat tai saati sitten alempana tärkeysjärjestyksessään. Seuraavaksi esitän teille 10 vinkkiä, joiden olisi tarkoitus antaa neuvoja teille tyylinne luomiseen !

"Itsetunto ja riippumattomuus toisista."

1. On hyvin tärkeää ensimmäisenä miettiä, millainen luonteesi on. Pidätkö räväköistä väreistä, massasta erottautumisesta tai pienistä yksityiskohdista ja suloisesta kauneudesta? Jokaisella ihmisellä on oma sisäinen silmänsä, jolla he näkevät itsensä, kun kohtaavat peilin edessään.

Jokainen meistä on erilainen ja siten myös kaikki näkevät itsensä erikoisina, vaikka eivät olisi sitä esimerkiksi ulkonäöltään. Kukin arvostaa mitäkin - niitä asioita, joista itse pitää.

2. Eli siirrytään aiheeseen itsetunto. Meillä suomalaisilla se ei ole yleensä kovin korkealla kenelläkään. Epäilemme, mietimme aina samaa kysymystä mielessämme: "Mitähän he ajattelevat minusta?" Kaikkein pahinta onkin, että joidenkin elämää sama kysymys hallitsee pysyvästi. 

Ja ihmisten mietteet pysähtyvät yleensä aina ensimmäisenä ulkonäköön. Jos olet erilainen, sinua todennäköisesti syrjitään missä kuljetkin. Jos erotut massasta, koet sitä eniten juuri silloin. Joten miksi erottua massasta, mitä järkeä siinä on? Siinä kaiken pahan alku ja juuri onkin.

3. Omaa luonnettaan voi tosiasiassa aina muuttaa joltain osin. Jos et ole valmiiksi itsevarma ja haluat todella näkyä ja antaa aihetta ihmisille muistaa sinut jostakin syystä, sinun pitää kehittää itsevarmuuttasi joka päivä.

Kaikkein parhaiten tämä onnistuu, kun erotut porukassa, jossa liikut, tai vastoin kehität myös siten itsetuntoasi, että liikut porukassa, jossa kaikki erottuvat massasta. Voit jakaa mietteesi ja ulkonäköpaineesi jonkun kanssa,  jolloin se ei enää tunnu niin kamalalta asialta. Ota kannustus vastaan, joukosta erottuminen ei ole koskaan paha asia !

4. Kun löydät tyylin, jossa viihdyt ja et häpeä sitä; todennäköisesti tämä on juuri sinua varten. Vaikka olisit missä iässä tahansa, tärkeintä on, että itse tunnet sen kuvaavan sinua juuri silloin, siinä elämäntilanteessa.

Ja kuullessasi siitä poikkipuolisia sanoja, älä ota niitä itseesi. Se on pahinta, mitä psyykkellesi voit tehdä. Pahoihin sanoihin pitää suhtautua huumorilla, koska et ole outo, jos et itse tunne olevasi sitä. Ja toisaalta, oletko koskaan itsekään voinut olla sanomatta jostakin tyylistä tai ihmisestä pahaa, josta et pidä? Tuskin.

Vain sinä voit vaikuttaa tyylisi maineeseen.

5. Kaikkein parhainta mainetta tyylillesi tuot, kun hymyilet ihmisille, jotka tuijottavat sinua pitkään. Annat itsestäsi hyvän kuvan, mutta jos ihminen ei lämpene sillekään, hän tuskin lämpenee yhtään millekään. Toiselle voit taas antaa vain hyvän kokemuksen itsestäsi.

Tuijotus ei ole useinkaan paha asia, se on vain hyvin inhimillinen reaktio ihmisiltä, kun he näkevät mielestään jotakin huvittavaa tai hassua. Ulospäinsuuntautuneisuus ja iloisuus tuskin tuovat yleisestikään huonoa mainetta sinulle, missään tilanteessa, olit sitten raju rockkari tai söpöilevä höpönassu.

Hintapuoli.

6. Tyylisi voit luoda nykyaikana millä hinnalla tahansa. Toisinsanoen, löydät nykyaikana isompien, jos pienempienkin kaupunkien kirppareiltakin vaatteita ja muita oheistuotteita halvalla, edustit mitä tahansa tyyliä. Jos taas rakastat kalliita merkkejä, mutta et omista rahaa, löydät kyllä aina niiden kopioita/hyvin vastaavanlaisia tuotteita, jotka eivät erotu oikeasta juuri millään lailla.

Kaiken lisäksi halvempi vaihtoehto voi olla paljon pitkäikäisempi ja kestävämpikin kuin kalliimpi. Kaikki riippuu myös siitä, missä mittakaavassa tyylisi haluat toteuttaa. Jos tarvitset esimerkiksi hiuksiisi useita eri värejä ja värjäät niitä useasti, yleensä kotona värjääminen käy suhteessa paljon edullisemmaksi kuin kampaajalla käyminen monia kertoja vuodessa.

7. Oletko yksin? Et koskaan. Kyllä niitä ihmisiä, jotka tekevät ulkonäkönsä eteen paljon - ja sitäkin enemmän, liikkuu jokaisessa katukuvassa. Et usein vain näe sitä, mitä et halua nähdä tai mitä et tiedä. Mutta maailmassa riittää ihmeteltävää. Olit kuinka erikoisen näköinen tahansa, aina löydät varmasti jonkun, joka on vielä sitäkin erikoisempi. Sanoi kuka mitä tahansa.

Tee se mikä tuntuu hyvältä.

8. Usko vain itseesi ja tee sen verran itsellesi, kuin tunnet olosi kotoisaksi ja näytät hyvältä. Se on kaiken a ja o. Toinen sääntö on se, että älä pelkää koskaan mokiasi ja ota niistä opiksesi seuraavaa kertaa ajatellen.

9. Yksi tärkeimpiä asioita on myös se, että et esitä olevasi jotain muuta kuin todella olet ! Ole siis oma itsesi ja muista se aina. Jos yrität vain vetää jonkun tietyn roolin, esitys todennäköisesti menee poikkeuksetta päin käpyjä.

Kun et pidä asioista, jotka liittyvät tietyn tyylisuuntauksen ympärille tai kyseisen tyylisuuntauksen muista edustajista, älä ala toteuttamaan itse tätä tyyliä, koska kapinoit yleensä silloin vain omaa itseäsi vastaan. Ole silti avoin kaikelle ja anna toisillekin ihmisille mahdollisuus olla oma itsensä, jotta he antavat sinullekin mahdollisuuden !

10. Jokainen kehittyy ajallaan. Minkään ei tarvitse käydä hetkessä, joten etene omaa tahtiasi ja tarkastele ympäristöäsi ja ota ideoita monilta tahoilta, älä vain yhdeltä. Kukaan ei pidä kopioimisesta, koska kun ajattelet tarkemmin, et varmasti itsekään pitäisi. Tästä syystä, käytä vapaasti omaa mielikuvitustasi ja luovuuttasi. Tee itse. Osta itse. Keksi itse. Päätä itse.

Kokeile ja ole oman itsesi herra ! Onnea tyylinmetsästykseen !

Rakkaudella Ane Shàto, toivottavasti näistä neuvoista oli apua ! :')

"Minä en unohda." Elämäni lyriikat.

Finaali on päättynyt, wait what .. !

Näin on päässyt käymään. Kiitoksia paljon äänestäjille, autoitte erittäin paljo aihealueiden valinnassa ja seuraavien postauksien ideoimisessa ! Voittajaksi päätyi aihe oman tyylin luominen, joten katsotaan mitä saan aikaan auttamiseksenne. (; Kirjoittelen tästä aiheesta siis mahdollisimman pian tulevissa postauksissa. Toivottavasti saatte siitä toivomanne irti, lupaan yrittää parhaani !

"Korkeammalle kuin kukaan muu, näiden sanojen kanssa .."

Tänään päädyin keräämään ylös monia pätkiä sanotuksista lempiartisteiltani/-bändeiltäni. Syystä, että en ole koskaan tavannut yhtä kauniita ja samanlaisella tavalla asioista kertovia sanoituksia, jotka eivät toista samaa kertosäettä koskaan moneen kertaan, vaan kertovat todella kokonaisuudessaan tarinan. Ja mikä parasta, ne voivat kertoa sen mistä tahansa aiheesta.

Pyrin listaamaan pätkät suomeksi, jotta niiden sanoma olisi helpompi tavoittaa. Jos haluat kyseisistä kohdista englanninkielisen vastineen, voit pyytää sitä erikseen kommenttia heittämällä. : D 

 

 

"Emme tahtoa, emmekä voimaa, vaan NEO Bushidoa, sitä yritämme ajaa läpi.

Kyllä, olen nuori, mutta älä aliarvioi minua.

Älä unohda isänmaallisuuttasi, älä anna isojen valtioiden huuhtoa sitä pois.
Lama tai deflaatio, mitä väliä, et toivo sitä ollessasi voitolla.

Valpastuta itsesi-saarivaltion tahdonvoima.

Alppikukan nimi, joka sanotaan ylpeydellä, laitan sen kukkimaan koko rinnassani.
Samanlainen kuin kauniisti kukkivien ja tanssivien kukkien,
on putoaminen, Japanin auringonnousu."

(Miyavi - JPN Pride)

"Season greeting amigo, älä ole niin kireä, otetaan rennosti.
Do not worry, rentouta hartiasikin.

Peili, peili seinällä, kerro minulle mitä minun pitäisi tehdä,
että en olisi niin itsenilainen? (Se on yksinkertaista.)
Pyyhi tuo hapan ilme kasvoiltasi, se on epäterveellinen sinulle.

Sinähän kärsit, etkös?

Mikset mutisemisen sijaan sanoisi sitä vain selkeästi ääneen?"

(Miyavi - Jibun Kakumei)

"Hei arvosta sitä, että pidän sinut ylipäätään mukana.
Maailmassa, jota kukaan ei ole nähnyt ennen. 
Miten vaan, tämä on minun tapani rakastaa. 

Vain tälle egoistiselle yölle, kippis !"

(Miyavi - Selfish love)

"Rakastettuni, älä itke, näytä minulle hymysi.

En sanonut pitäväni kyyneleiden näkemisestä.
Kun olet yksinäinen, minäkin olen.
Älä avaa vielä suljettuja silmiäsi, mutta älä käy vielä nukkumaan.

Rakastettuni, ei se ole niin, että "voisin kuolla puolestasi."
Vaan mieluummin päättäisin "elän vuoksesi."
Tietysti olisimme yhdessä, ennen tätä, ennen sitä.

Älä rakasta itseäsi enempää, sillä minulle jää se mikä jää yli.
Vaikka syntyisimme uudelleen, minä olisin tämä minä ja sinä olisit tuo sinä.
Ja tulen sanomaan tätä aina."

 

 (Miyavi - Itoshii Hito)

"Miksi elämme, miksi tulemme kuolemaan?
Niinkuin ruoho, kukat ja eläimet, kaikki, en vieläkään ymmärrä.
Ja silti elämme vain epätoivoisesti täydellä teholla.
Emme elä vain kuollaksemme, silti kuolemme elääksemme.

Kaikki luulivat minun etsivän järkeä siitä.

Vaikka elämä ei olekaan vain tuskaa, se ei ole myöskään pelkkää nautintoa.
Vaikka luulenkin, että on vain öitä, joina haluan paeta, ei ole öitä ilman aamun sarastusta.
Siksi .. Me unelmoimme huomisesta.

Myös tuon kesän muistot painuvat unholaan maisemien mukana, 

Älä katoa, älä katoa, yritän jopa rukoilla. Kuin kuplat muistot hajoavat.

Jatkan laulamista tässä ikuisesti siksi, että unelmoimme.
Kun tämä laulu on tavoittanut sinut, katson, voimmeko vielä nauraa yhdessä.
Ehkä voit kertoa minulle typerän vitsin?" 

(Miyavi - Tsurezure naru hibi naredo)

"Emme enää koskaan kulje tätä niin monta kertaa kulkemaamme polkua.
Laskimme leikkiä pienimmistä asioista. Tappelimme omapäisyytemme takia.

Luokkahuoneen ovi tuntuu painavammalta kuin yleensä.
Pelotti nähdä, mitä huominen tuo tullessaan.
Viipymättä loikkasin tekemään totta unelmista, joista puhuimme niin usein.

Päättäjäiskuvastamme tulvivat yli muistot. Suru käy läpi luokkahuoneen.
Mutta meillä on tulevaisuus, pyyhitään kyyneleemme nyt.
Ja hymyillään, sillä viimeistä kertaa kaikki kukoistaa lailla kirsikankukkien.

Taakse katsominen ei tuo huomista, mutta minä en unohda."

(An Cafe - Cherry Saku Yuuki)

"Talvi on tuloillaan taas tänä vuonna. Eikä sinua, joka olit vierelläni, ole enää.
Mitä ajatellen mahdan viettää päiväni? Olisiko, 'haluan tavata sinut?'

Tiesin, ettei kliseet, kuin 'olemme aina yhdessä', voisi kestää.
Ajatus siitä, että olen ainoa, jonka tunteet ovat ikuiset, täyttää minut riipivällä surulla.

Nyt kun tahdon palata aikaan, jona nauroimme niin viattomasti yhdessä, luon silmäyksen ikkunaan.
Virtaavat kyyneleet sulattavat kanssasi näkemäni lumisen maiseman."

(An Cafe - Snow Scene)



"Yksinäisyys, josta olin ylpeä, oli siipipari, jolla paeta arvottomia unelmiani.
Itsekorostus, josta olin ylpeä, oli nimeltään 'mellakka'.
Ei ollut vapautta, ei mitään tämän valon tuolla puolen.

Teini-iän alakuloiset päivät, hukuin jokaisena uutena rankkana päivänä.
Ennen kuin tiesinkään, kannoin sellaista yksinäisyyttä ..
Se oli vaikeaa. Ollakseni rehellinen, en oikeasti halunnut olla omillani. 

Koska kun aina teeskentelee olevansa vahva, sitä unohtaa omat oikeat kasvonsa.
On tärkeää joskus rentoutua ja luottaa toisiin.
Kipu. Sitten haluat itkeä, kohdata suuren sinisen taivaan.
Ja huutaa kovaan ääneen, että haluat unohtaa itsesi, jotta voit yhä olla se kuka olet."

(the GazettE - Miseinen)

Terveisin Ane ~ ♥

Homosexuality is normal thing.

"When they stop and stare - don't worry me. 'Cause I'm feeling for her what she's feeling for me.
I can try to pretend, I can try to forget. But it's driving me mad, going out of my head."

"Mother, looking at me. Tell me what do you see? Daddy, looking at me - will ever be free?
Have I crossed the line?"

On monia syitä, miksi tänään, juuri tällä hetkellä alan kirjoittamaan nähtäväksenne aiheesta, joka kertoo paljon siitä, miten ihmisjoukot kohtelevat toisiaan ja mitä meidän kaikkien olisi joskus hyvä oppia.

Omalta kannaltani olen puhunut tästä ihmisille, ehkä välillä jopa niinkin paljon, että tietyt henkilöt saavat jo reaktion oksentaa kuullessaan kyseisestä asiasta. Minulle tämä aihe ei ole kuitenkaan oksentamisen paikka - vaan todellisuuden kohtaamista.

Meitä on tässä maailmassa aika moneen lähtöön, joten niin riittää uskomuksiammekin. Toisessa maassa joku on hyväksyttävämpää kuin toisessa ja asiat, joita emme tunne, luokitellaan hulluudeksi. Emme uskalla raottaa verhoa, jonka takana avautuu maailma, joka on meille vieras ja tuntematon. Tunnemme itsemme siellä yksinäiseksi, syrjityksi.

Osa 1.
Yksi näistä aiheista on esimerkiksi homoseksuaalisuus, joka alkaa kaihertamaan mieltämme jo pienistä lapsista asti. Jokainen varmasti osakseen saa kuulla miten kamalia ja epäinhimillisiä tällaiset ihmiset ovat ja yleisesti ottaen, jos joku on toista mieltä, sitä ei suuren joukon kuullen saa edes ilmaista. Pysymme siis hiljaa tai osallistumme keskusteluun myötäilemällä muita, edes tajuamatta, että jotakin toista kohtaan se voi olla suunnattoman väärin.

Se voi koskettaa jopa parasta ystäväämme, mutta olet jo osoittanut vihasi, joten ystäväsi ei tule koskaan avaamaan suutansa asiasta sinulle, eikä hän enää luota sinuun muissakaan asioissa, koska hän pelkää paljastavansa liikaa. Ja kyse on jälleen pelkästä ajattelemattomuudesta. Kovin monella tuskin edes tosiasiassa kuitenkaan on erityisen henkilökohtaisia kokemuksia homoseksuaalisuudesta, kun he avaavat suunsa kertoakseen Suomessakin "yleisesti vallitsevan" mielipiteen asioiden laidasta.

Osa 2.
Tässä suhteessa päästäänkin jo toiseen aiheeseen. Vaikka niin kovasti halutaan väittää, etteivät homot ole ihmisiä ja sanaa käytetään yleisenä haukkumanimenä kaikelle mahdolliselle, ei taida asian totuutena pitäjät vielä tuntea todellista ihmisyyttään.

Puhutaan, että ollaan sataprosenttia heteroita, mutta onko sellaista ihmislajia edes olemassa? Vai onko maailmassa sitten kenties 100% homoja, 100% heteroita, murto-osaprosentin homoja vai vielä vähän lisää heteroita? Ei taida tämäkään ihan järkeenkäyvältä vaihtoehdolta kuulostaa, vaikka totuuksia voi olla monenlaisia, mikä niistä sitten kenenkin suussa parhaimmalta maistuu. No, joka tapauksessa, yksi tosiasia omasta mielestäni on, että vaikka väkisin, on ihmisten pakko lajitella toisensa tiettyyn ryhmiin; esimerkkinä blondit ja brunetet, lyhythiuksiset ja pitkähiuksiset ... Kuitenkin he kaikki ovat ihmisiä, joten miksi eivät sen yhdenkin ryhmän ihmiset olisivat? Esimerkiksi juuri ne homot.

Osa 3.
Sen jälkeen tämä kolmas asia, mistä on puhuttu vuosituhansia, on ylipäätään rakkaus. Ihmiset saavat rakastaa toisiaan varsin vapaasti, eikä kenelläkään pitäisi olla nokan koputtamista toisen ihmisen onnellisuuteen. Jokaisella on oikeus tulla rakastetuksi juuri haluamallaan tavalla ja jos sinäkin saat rakkautta, anna myös toisen ihmisen saada sitä.

Et voita yhtään mitään pilaamalla viattoman ihmisen elämää vain siksi, että hänen rakkautensa ei katso vastakkaista sukupuolta, jos omasi katsoo. Jokaiselle meille tärkeintä on kuitenkin toisen ihmisen sisin. Ja jos ihmisen sisintä ei tunne ymmärtävänsä, ei voi rakastaa toista koskaan hänen virheitään tuomitsematta ja elää elämäänsä vapaana suhteessakin ilman, että pelkäisi todellisen minänsä paljastuvan.

Osa 4.
Toisaalta, jos olet homofobinen, mitä edes yleensä pelkäät? Jos ajattelet heidän ihastuvan joka ainoaan ihmiseen, jonka näkevät tulevan kadulla vastaan, mieti vain kerran, ihastutko sinäkään? Tuskin. Eivät homoseksuaalisetkaan ihmiset yhtä hyvin niin tee, se on suoraansanoen täysin paskapuhetta. Samoin saman sukupuolen alituinen tuijottaminen on vain mielikuvituksesi tuotetta, koska tuskin sinäkään tuijotat jokaista kadulla vastaan tulevaa ihmistä, joka sattuu olemaan vastakkaista sukupuolta kuin sinä.

Yleisesti ottaen, koska tässä pitkät pätkät on kummasteltu aihetta homot; jos tapaat homon, tuskin tiedät hänen olevan sitä, jos hän ei itse mainitse asiasta. Jos tutustut homoon, tutustut aivan tavalliseen ihmiseen, joka saattaa olla aivan millainen tahansa, kuin kuka tahansa ihminen, jonka koskaan elämässäsi näet.

Homot eivät edes loppujen lopuksi ole mikään ihmisluokka, se on vain nimike seksuaaliselle suuntautumiselle, jota ei voida luokitella miksikään muuksi. Kaikenlisäksi asiaa ei voi valita, koska silloin toimisi vain omaa itseään vastaan. Nykymaailmassa asiasta on vain sattunut tulemaan tabu, mikä olisi voinut käydä mille tahansa muullekin aiheelle, mutta se on iskenyt erikoisesti tähän kyntensä pysyvästi kiinni. Voimme kuitenkin korjata asian yhdessä tulevaisuudessa, jos esimerkiksi jaksamme lopettaa kertomasta tuleville sukupolvillemme, että homot eivät ole ihmisiä ja homot ovat yök ja niin edelleen.

Osa 5.
Kaiken päätteeksi lisäisin monesti mietityttäneen aiheen tämän perään. Useasti myös biseksuaalisuus luetaan suorasti sukupuolen mukaan homoudeksi tai lesboudeksi, mutta eikö tässä olisi miettimisen paikka. Jokaisen ihmisen sanotaan olevan biseksuaalinen jossain määrin - toiset vain ilmoittavat siitä julkisesti. Mikä ongelma tässä kuitenkin on? Miksi ihmisen pitäisi olla vain jompaa kumpaa tai ei mitään? En usko käsitteen olevan kuitenkin kovin monille vieras. Arvosta ihmisiä sellaisina kuin he ovat, jolloin he arvostavat myös sinua omana itsenäsi.

 

Kiitos, olen asiani tällä kertaa puhunut. Tekstiä saa vapaasti lainata, jos niin mieli tekee.

"When two people cry together."

Ennen tämän päivän päättymistä päätin katsella

aikaisemmin muutaman jdoraman jälleen loppuun. 

Vähän oon ihmetellyt, että miksi miltei jokaisessa elokuvassa tuntuu olevan se sama klisee, että ennen kuolemaa pitää nähdä meri, koska ainakin itsessäni se ajatus saa jotenkin hirveän tunteen aikaan. Kuitenkin oon alkanut pitämään ihan hirveästi sanan alle lukeutuvien elokuvien katselemisesta, vaikka pitääkin nököttää aivan niska lytyssä tietokoneen vieressä monta tuntia (mitä yleensäkin tosin teen, ei sillä.)

Rakastan niihin kuuluvia pieniä mietteitä, jotka pomppaa aina jossain vaiheessa elokuvaa ruudulle. Tästä syystä haluankin jakaa niistä muutaman teidän kanssanne .. : ) 

"When two people cry together for the first time, they understand how much they love each other."

- Emile Deschamps

"The greatest joy Love can give you, to take your's lovers hand for the first time."

- Stendhal

"Love is sacred madness."

- Renaissance Proverb

"Since she wanted me, I ask myself up to what point I became more respectable."

- Goethe

"If somebody ask why I loved the way I did, I'll answer that both of us were authentic. That is my only answer."

- Montaigne

"Wherever there is one of us the other is present."
- Hemingway

- Ane

@ 07.11.2011

Hey du !
Vaikka moni tästä jo varmasti kuulikin gallerian ja facen kautta, niin mulla oli tänään todella iso ja iloinen yllätys sähköpostissa. Osallistuin tuossa torstain puolella JAME Suomen järjestämään kilpailuun, jossa palkintona oli neljälle osakkaalle lippu Kanon x Kanonin keikalle.

Onni siis suosi mua kerrankin, mistä oon aivan luvattoman iloinen, koska heitin jo yli kaksi viikoa sitten viimeisenkin toivoni päästä keikalle mukaan ja ragesin oikeasti siitä liikaa ja sitäkin enemmän. Nyt pääsenkin bailaamaan, mutta vähän lyhyellä varoitusajalla. :'D Hyvä kuitenkin näinkin. Kiitoksia paljon uudesta mahdollisuudesta, tämä oikeasti pelasti mun päivät pitkäksi aikaa. ♥

Siitä syystä, että oonkin nyt vasta liikenteessä, nähdään maanantaina ihmiset ! Toivottavasti teille kullekin omalta osaltanne tulisi unohtumaton päivä ~ : 3 Kaikenlisäksi sillä hyvällä tavalla.

Ilmoitelkaa jos haluatte nähdä ja mielelläni otan kaikki hihasta nykijät vastaan, koska olen muutenkin ilman varsinaista seuraa matkassa. Kaikki siis kelpaatte viettämään aikaa kanssani Tavastian eteen keikkapäivänä, tervetuloa! Heh. 

Terveisin Ane. ♥

Ensimmäinen kirjaus silmissäni.

Marssin koneelle heti kotio tultuani, mutta kulutin aikani facebookin avaamiseen ensimmäisenä. Ensimmäinen kirjaus, joka silmiini osui, oli tämä kirjoitus. Merkkauksen lisääjänä oli Hipsu.

"Seuraavaa juttua kannattaa ihan oikeasti miettiä."

Mies tuli kotiin töistä myöhässä, väsyneenä ja hermostuneena. Hänen 5-vuotias poikansa odotti häntä ovella. POIKA: "Isä, voinko kysyä kysymyksen?" ISÄ: "Totta kai, mitä on mielessä?" vastasi mies. 

POIKA: "Isä, kuinka paljon tienaat tunnissa?" ISÄ: "Se ei kuulu sinulle! Miksi edes kysyt tuollaisia?" vastasi mies vihaisena. POIKA: "Haluan vain tietää, kuinka paljon tienaat tunnissa."
ISÄ: "No jos sinun täytyy tietää, niin tienaan $50 tunnissa." POIKA: "Oi", vastasi poika, pää painoksissa. POIKA: "Isä, onko sinulla lainata $25?"

Mies oli raivoissaan, 'Jos ainoa asia minkätakia kysyit tuon kysymyksen, oli se että kinuat rahaa johonkin tyhmään leluun tai muuhun tyhmyyteen, voit marssia suoraan huoneeseesi ja käydä nukkumaan! Mieti itseksesi miksi olet niin itsekäs! En työskentele rankasti joka päivä tyhmyyksien takia!' Pieni poika meni hiljaa huoneeseen ja laittoi oven kiinni. Mies istui sohvalle ja alkoi tulemaan entistä vihaisemmaksi pojan kysymyksistä. 'Miten hän kehtaa kysyä tuollaisia kysymyksiä saadakseen rahaa?'

Noin tunnin jälkeen, mies rauhoittui, ja hän alkoi miettimään: Ehkä oli jotain mihin hän todella tarvitsisi sen $25, eikä siinä, hän ei kovin usein rahaa pyydäkään. Mies meni pojan huoneen eteen ja aukaisi oven.
"Nukutko jo, poika?" Mies kysyi "Ei isä, olen hereillä", vastasi poika. "Olen miettinyt, ehkä olin liian ankara sinulle aikasemmin", sanoi mies. "On vain ollut tosi pitkä ja työläs päivä, ja purin turhautumiseni sinuun. Siinä on $25 minkä kysyit."

Poika istui ylös, hymyillen. "Kiitos, isä!" hän huudahti. Sitten poika kurotti tyynyn alle ja otti sieltä rypistyneitä seteleitä. Mies näki että pojalla oli jo rahaa, ja alkoi vihastua taas. Pieni poika laski hiljaa hänen rahansa ja katsoi sen jälkeen isäänsä.
"Miksi haluat rahaa, kun kerran sinulla sitä on?" mies ärähti. "Koska minulla ei ollut tarpeeksi, mutta nyt minulla on", poika vastasi.
"Isä, minulla on $50 nyt. Voinko ostaa tunnin sinun aikaasi? Voitko tulla aikaisemmin kotiin huomenna? Haluaisin syödä kanssasi."
Mies oli murtunut. Hän laittoi kätensä oman pienen poikansa ympärille ja rukoili häneltä anteeksipyyntöä.

God Morgon.

En lainkaan muista, mistä tän kuvan bongasin. Mutta tuo on todella totta. 

En osaa sanoa toisenkaan kuvan alkuperästä, mutta; hämäntykää kauneudesta.

Kolmanneksi.

En osaa sanoa muuta tänään, rakkaat lukijani. Olen aika tunnelukossa tällä hetkellä.
Hyvää loppuiltaa joka tapauksessa, viettäkää se hyvin ! ♥

Aikooko joku kenties viettää dataamalla vai hyvän elokuvan parissa iltansa, hmh? Vai ei kummankaan? Antakaa palaa, haluan tietää teistä - kuten aina. 83

Terveiset toivottaa von Shàtogura.

I want move, all the time.

Viikot kuluvat yksi toisensa jälleen, soljuen hiljaisessa vanavedessään täynnä yllätyksiä.

Palaan jälleen kirjoittelemaan siis teillekin, mitä aiotte tehdä vapaa-ajallanne? .. Noh, omalla kohdallani: perjantai. ♥ En erikoisemmin rakasta kotiviikonloppuja, mutta nyt kun tiedän, että pääsee viikoksi katsomaan ihmisiä, kyllä antaa taas voimaa jaksaa ~

Jospa siis lyhyesti lätisisin teille vähän kuulumisiani, vaihtelun vuoksi. Eilen me käytiin tutustumassa koulusta myös kosmetologin koulutukseen ja saatiin kokeilla hieromista paikan ensimmäisen vuoden opiskelijoilla. Aika jännää. Se sai kieltämättä miettimään jopa kaksoistutkintoa, mutta taidan olla liian laiska siihen. Tie vie siis näillä näkymiin lukioon ja teille tietämättömille sen jälkeen, nähdään tulevaisuudessa ihmiset ! :'D

Toisin sanoen oikeanpuoleinen kuva on otettu samaan settiin kuin galleriaan lisäämäni kuvat joitakin päiviä sitten. Toivottavasti olette pitäneet lopputuloksesta, olin suorastaan jäätyä tuonne. No, pikkuvikoja, pikkuvikoja .. Oikeassa taas päädyin tänään kuvailemaan suupieliäni tuon pienen söpön palluraisen kanssa. Pahoittelen, ettei koko naama kuvaa tänne saanut, mutta olisitte luultavasti pyörtyneet ne nähdessäni. Jospa siis säästäisin teidänkin henkiänne samalla. 8D

Koska viime aikoina tässä tosiaan olen pientä valokuvausta harrastanut, niin meillä oli tänään koko koulupäivä kuvataiteen valinnaisen johdosta valokuvausharjoittelua. Tykkäsin kyllä, siitä sai monenlaisia vinkkejä ja pieniä niksejä, mitä ennen ei edes ole tajunnut kokeilla ! Jokainen meistä tarpeidensa mukaan saa myös Nikonin järjestelmäkameran lainaan muutamaksi päiväksi 20 kuvan tehtävää varten, jonka tulisi olla valmis kolmessa viikossa. 83 Haluaako joku malliksi? Kokoelman pitäisi nimittäin olla jostakusta henkilöstä. Tuli hirveä tarve opetella valokuvausta juuri nyt, hehe.
 
 Kiitokset lukemisesta, terveisin Shàto !
Katsotaan, jos saisin jotain mukavaa aikaiseksi jälleen jossain vaiheessa lomalla tai tämän viikon jälkeen sitten Kokkolasta ja Tampereelta päästyäni. (;

Super Size me !

Vietnamilaista poppia, ylenpalttista ihkutusta, lomasuunnitelmia ja itsensä etsintää.
Eikö pää jo hajoa tästä kaikesta? Ei ainakaan vielä.

Yllätyn kyllä siitä seikasta, että loman alkuun jäljellä on enää viikko, vaikka toisilla se onkin jo jopa alkanut. Tämä tyttö taitaa lähteä siis kohti Kokkolaa ja Tamperetta ajan koittaessa, yay ! See ya ! 8D Pitäisi vaan selvitä lopuistakin kokeista parhaansa mukaan.

Järkytyin kyllä eilen koulussa, kun katsottiin terveystiedon tunnilla elokuvaa nimeltä Super Size me. 

Oikeastaan todella .. Kuvottavaa. Me hoettiin samalla kavereiden kanssa, että kunpa pääsisi nyt Hesburgeriin. Mutta totuus on aina toisenlainen. Tästä lähtien varmasti ainakin itse vältän McDonaldseja (ei sillä, etten olisi pyrkinyt välttämään niitä jo aikaisemminkin aina kun mahdollista), mutta itselle se elokuva jossain määrin toi ainakin traumoja rakkaasta pikaruokalastamme.

Super Size me on siis dokumentti ja se kertoo Morgan Spurlockista, joka aikoo elää 30 päivää vain McDonaldsin ruuilla. Super Size me koossa Amerikassa on esimerkiksi jo kahden litran juoma aterian mukana (vrt. Suomessa myytävät isoimmat virvoitusjuomapullot ovat puolitoistalitraa), joten voitte vain päätellä loppuaterian koon. Suosittelen katsomaan elokuvan, jos haluat tietää lisää lopputuloksesta. :'D

Tällaisiä viehättävyyksiä sitä siis on tullut mietittyä ja katsottua. Sen jälkeen palaamme jälleen musiikkimaailmaan; Jälleen löytöjä, joista on pakko hehkuttaa ja kertoa omatkin tuntemukset ~

Fanservice videon Alice Ninestä lähetti myös Hipsu, joten päätin pistää tännekin vähän silmäniloa siitä koukuttuvuudesta. ;)

Toisin Breakerzia, eli ylimmässä videossa, olen alkanut kuuntelemaan aivan vähät aikaa sitten. Last Pray on jotakin kaunista, sen tunnelma ja Daigo on aivan syötävä. Kannattaa lukea sanat kuunnellessaan, musta ne antavat paljon irti videon lisäksi sen sanomasta !

Jos haluat katsoa sitten heti videota sekä sanoja, löydät molemmat samaan aikaan myös Jpopasiasta, klikkailepa tästä. Olkaa hyvät, tarjottimellani tarjoillaan tällä kertaa tämä !

Next topic: Chisu's Sabotage. Kuulin kappaleen vähän aikaa sitten radiosta, vaikka Chisun levyä minua on ennenkin patistettu kuuntelemaan jopa pariin otteeseen. :'D Chisu on kuitenkin jälleen onnistunut tekemään loistavan kappaleen, joka ei ole vain ainoastaan sanoja vaan paljon muutakin, jota ei voi käsittää. Kannattaa tykätä, jos tämä laulu sai sinut edes kerran sulkemaan todella silmäsi ajatuksien virrasta.

Tähän sanat löydät Lyricstystä.

'Kun mikään ei tunnu miltään, 
kipu korvaa ystävää,
joka ei jätä milloinkaan.
Nöyränä vartoo vuoroaan.'

Ja tässä se puhuttu silmänilonne, hehe. Vähän pilkettä silmäkulmaan ja menoksi !

♥:lla, Shàtonne. Anteeksi postauksen sekalaisuudesta, se on .. Kaikki.

Tässä ja nyt

Jopa tänään mun todella piti kirjoittaa isompi merkintä Sugar Laviin, mutta sille ei jäänyt väsymykseltäni aikaa. Suunnittelen tyyliklikkaustani jatkuvasti talveksi, mutta ideani tuntuvat köyhiltä siihen nähden, mitä kaapistani löytyy.

Siinä suhteessa mitä olisi pitänyt saada aikaiseksi oikeasti, olen vain luukuttanut Gazetten uutta levyä. Pitäisi laittaa Toxic kyllä tilaukseen heti, uusi musiikki kuulostaa varsin jännältä. : D Kuinka moni teistäkin jo on sen tilannut, huhhuijaa .. Kärsin sisäisesti sitä ajatellessani. Pidän kyllä kovasti ainakin itse näistä Suicide Circuksesta, entä te ?

Ei kai tästä lähdekään sitten sen enempää mielenkiintoista kerrottavaa, kuin sain vihdoinkin kirjoitettua JrockSuomelle olevinaan pienen sähköpostin. Ei se kyllä oikeasti kovin pieni ollut. Odotan aika jännityksellä nyt heidän vastaustaan.

Itseä vain todella paljon huolettaa jrockin asioiden laita, joten näen, että jotain pitäisi itsenkin tehdä ja meidän kaikkien fanien, jotta saisimme nähdä parhaimmat esiintyjät juuri Suomessa sekä nauttia muustakin tarjonnasta sen ohessa. Itse ainakin olisin valmis tekemään aika paljon sen eteen, en vain tiedä vielä tarkalleen mitä. Toivottavasti sekin tässä selviää pian ! Ei kai se ihan hullulta kuulostane ?

Good night ~ ! ♥

Löydä ilosi pienistäkin asioista

"Konbanwa !"

Käsi ylös kaikki, jotka istuvat juuri nyt huoneessaan yksin - kodissa, joka on paikassa, jonne he eivät tunnu kuuluvansa. Käsi ylös, jos olet ehkä voipunut raskaasta kouluviikostasi. Käsi ylös, jos sinusta tuntuu, että et enää jaksaisi loppuun. Mitään, mitä elämässäsi tapahtuu.

Monia useita kertoja en ole sitä itsekään jaksanut. Jokaisessa päivässä on paljon negatiivista, mutta usein ne hyvätkin asiat peittyvät sen alle. Itse avasin kotiin tullessani weheartin sivut siitä syystä.

Kuvahan loogisesti kertoo meille enemmän kuin tuhannet sanat, vaikka tosiasiassa eihän se oikeasti niin loogistakaan ole, kun alkaa ajattelemaan. Mutta ne saavat meidät haluamaan asioita ja muistelemaan menneitä, raivostumaan ja tuntemaan onnellisuutta nopeammin kuin yhdetkään sanat ehtisivät sitä samassa ajassa tekemään.

Minut se sai tällä kertaa erittäin iloiseksi ja hyvälle tuulelle, koska valitsin oikean aiheen niiden kaikkien kuvien joukosta. Happy. Iloisuus. 

Meille toivotetaan joka vuosi kerran monta kertaa iloista ja hauskaa syntymäpäivääkin. Onhan onni ja iloisuus eri asioita, koska onneen liittyy monia konnankoukkuja ja myös surua. Ilo onkin iloa, puhtaimmillaan. Kaikkihan me tarvitsemme sitä. Ja tiedämme, että se on erittäin tärkeää, eikö?

Joten nautitaan itsekin olostamme. Ei elämä koskaan ole niin kamalaa, ettäkö meidän ei sallittaisi nauttia asioista. Annetaan myös ystävällemme yksi, pysyvä hymy tänään ja huomenna, joka päivä, kun pystymme.

Ja mennään sen ihmisen luo, jonka seurasta oikeasti nautimme. Jos emme pysty, tiedämme kyllä, miten pitää yhteyttä muutenkin. Toisaalta, eihän ihmisen tarvi olla edes rakastettu tai hyvä ystävä, jotta voisimme pitää hänen kanssaan hauskaa.

Älä koskaan pelkää kuitenkaan näyttää iloisuuttasi - joku toinen voi pitää kauniista hymystäsi, eikä unohda elinvoimaisuuttasi koskaan. Älä näyttele, mutta ole aito oma itsesi ja onnellinen silloin kuin olet. Koskaan ei ole silti itserakkauta olla onnensa kukkuloilla, vaikka mitään erikoista ei olisikaan tapahtunut pitkään aikaan. Kunhan vain on mukava ilmapiiri ja hyviä kokemuksia tältä päivältä, joka meille on suotu.

Odotammehan yleensä vain liikaa hauskanpitoon, joten emme osaa olla iloisia miltei koskaan. Miksi? Me suomalaiset emme taida aivan olla vielä niitä show'n pitäjiä, jotka saavat toiset nauramaan pelkällä olemuksellaan. Oikeasti kuitenkaan hauskuuteen ei tarvita juurikaan paljoa, vaikka sellaista odotamme aina.

"It's true, you're beautiful."

Hauskaa loppuiltaa kaikille ! : D
Toivottavasti sellainen tarjotaan teille oikeasti.

(Band) Luzmelt & Hairstyle

Yesh. Me tässä bongailtiin yhden ystäväni kanssa tälläinen bändi youtuben ihmeellisestä maailmasta kuin Luzmelt. : 3

Yuhman ääni on aivan ihana. Kitarassa Kaie ja bassossa Nov.

Rummut soittaa U-YA, sessiojäsen. (ex-jäseniin kuuluvat kitaran asuka, basson zig sekä rumpujen miu.)

Etsin samalla uutta hiusmallia ja nämä miehet saa mut jälleen koukuttamaan sekä kärsimään hirveästä kriisistä !

Ehkä vaaleaa, punaista ja mustaa luvassa .. Sitten joskus lähitulevaisuudessa senkin suhteen. Saa nähdä mitä saan suunniteltua, vaikka vaaleat hiukset himottaisikin taas, ainakin tämän jälkeen ! (Eli muutenkin luonnollinen hiusvärini.) Aito blondihan minä. :'D

Hehe. Mitä te pidätte tästä ? Kokeilkaa kuunnella ihmeessä kokeeksi, suosittelen.  :3

D=OUT, Kouki

Kouki was hospitalized for throat surgery.
Having released their new single ROMAN REVOLUTION and made their major debut on 7/27, visual kei band D=OUT’s vocalist, Kouki, has now been hospitalized. The urgent need for throat surgery had become apparent.

While in the hospital, Kouki said, “I’m going to get D=OUT deficiency after a little while! I want to see everyone again at our lives soon!” Lähde: http://edohsama.blogspot.com/

Aivan kuin juuri nyt mulla ei olisi muuta aihetta parkua - mutta pelästyin tänään julmetusti saadessani tiedon tästä. Jos muuta en toivo, ainakin haluan vakaasti, että Kouki pistää parantuen nopeasti.

Kuten olen puhunut, cosplayta kyseisen herran puoleen olen ystäväni kanssa kovasti suunnitellut. Aika pienessä ajassa on Koukiakin kohtaan erikoisesti addiktio siitä syystä kiertynyt, huhhuijaa. D8

Ajatukset pyörii koko ajan cossin ympärillä ja haluaisin nähdä kyllä miehen joskus vielä silmieni edessä. Olisiko edes täydellisempää? Owh. Saa nähdä, pystynkö tosiaan pitämään itsetuntoni niin kunnossa, että saan käsiini oikeat tarvikkeet ja pystyn kulkemaan vielä ensimmäinen kunnollinen cossini päällä. Toivottavasti, toivottavasti.

Toi mies on vaan enkeli, piste. Sanoivat mitä tahansa. Ja lul, mulle vielä sanottiin joku päivä, että se näyttääkin multa? Huh. Mä en menisi itse sanomaan niin .. Ainakaan vielä, hehe.

Se siitä sormien pyörittelystä.

Musictest ~

Ensimmäisenä nyt ehdotettiin, että tekisin postauksen musiikkimaustani. Teen sen siis enempiä aikailematta. :D

Mutta, koska uskon teidän jo tietävän, että korviani miellyttää pääasiassa jrock, teen sen ohella muutaman testin muustakin musiikista. Tästä lähtee, varautukaa yllätyksiin ! Teinkin yhden postauksen myös Sugar Laviin tästä vähät aika sitten, joten voitte tietääkin siitä jo jonkin verran. :)

1. Väite: Rakastat suomalaisia naislaulajia.
Kyllä. Hyllystäni sekä soittimistani löytyy myös Gazetten ja Matenrou Operan viereltä esimerkiksi Jenni Vartiaista, Chisua, Mariskaa, Johanna Kurkelaa, Kristiina Braskia ja Anna Erikssonia. Ja periaatteessa lasken samaan kategoriaan myös jotkin bändit, joissa nyt vaan sattuu laulamaan naiset. Yksi näistä on erikoisesti PMMP.

2. Kysymys: "Soittolistaltasi löytyy kaikkea muutakin mahdollista. Kuunteletko oikeasti niitä kaikkia?"
No, yksiselitteisesti kuuntelen kaikkea sitä, mikä kuulostaa hyvältä: Omiin korviini se on jo aika paljon. Yksi musiikinlajeista, joka ei todellakaan mahdu pääni sisälle on jazz, mutta miltei kaikki muu kyllä mahtuu sinne. Ennenhän kuuntelin miltei kaikki radiohitit yleensä ottaen läpi, mutta nykyään en juurikaan radiota lähesty lainkaan. :'D


3. Kysymys: Mitkä viisi bändiä/artistia toivoisit vielä näkeväsi livenä?
Tietysti listoillani on aina ensimmäisenä Gazetot. Sen rinnalle on noussut myös joukko muita jrock bändejä, jotka yleensä kuitenkin sivuutan, kun kyse on todella Gazen näkemisestä. Olen odottanut herrojen näkemistä muutenkin jo muutaman vuoden. Jos on kuitenkin pakko mainita osviittaa lopuista bändeistä, joita olen ylös listannut, niihin kuuluvat Miyavin näkeminen uudelleen, HITT, Alice Nine sekä Versailles.

4. Toiveosio: Kerro kaksi top 10 listaasi atm aiheina aasialainen sekä länsimaalainen musiikki.
Huhhuijaa. Sanoinkoha jo, että tästä tulee hankalaa ~ ? Taidan listata biiseinä tällä kertaa.

Länsimaalainen:
1. Kelly Clarkson - Addicted
2. Muse - MK Ultra
3. My Chemical Romance - The Sharpest Live
4. Adam Lambert - Strut
5. t.A.T.u - All the things she said
6. Evanescence - Hello
7. Paulina Rubio - Aunque No Sea Conmigo
8. Christina Aguilera - Hurt
9. Iron Maiden - Rainmaker
10. Simple Plan - When I'm Gone

Aasialainen:
1. the GazettE - Ganges Ni Akai Bara
(kas kummaa, rakkauteni koko jrockista ~)
2. D=OUT - Harukaze Shalala
3. C.N. Blue - I'm Loner
4. Hyuna Kim - Change
5. Versailles - MASQUERADE
6. ON/OFF - Futatsu No Kodou Akai Tsumi
7. Dir en Grey - Dozing Green
8. D - Der König Der Dunkelheit
9. Angelo - He is Monkey
10. Matenrou Opera - Helios

5. Toiveosio: Mainitse muutama mielestäsi parhain sanoitus.
Miyavin Tsurezure naru hibi naredon sanat ovat omasta mielestäni kauneimpia koskaan, ne tuovat mieleen hyvin paljon muistoja. Samoin Gazetten Miseinenin sanoitukset saavat välillä itsenkin herkistymään.

6. Kysymys: Mikä on paras näkemäsi musiikkivideo? 

Ihan pakko oli kyllä, vaikka niitä riittää. 8D Ei, olisin laittanut Versaillesin Masqueraden, jos olisin löytänyt sen, mutta yritykseni oli tuhoontuomittu. Ja Angelon Sister hyppi ihan hulluna muokkauksessa sinne tänne pitkin postausta. Tyytykäämme tähän. No mitä? Takeru on ihan ylisöpö tässä. ;___; Ja saan traumoja tuosta mansikasta, lul.

Näin kävi tällä kertaa, laskettelen ruusuilla loput toiveet luoksenne !

Aisubaran avaus

Noniin. Säätö ja purnaus uuden blogin tekemisen kanssa on saatettu loppuun ! Mitä pidätte? :'D

Nyt olisi tarkoitus saada kevyttä rinnakkaisviihdettä ★ Sugar Lavin rinnalle. Selitän Aisu "Chi" Baran ideasta enemmän välilehdissä, jotka löytyvät tuosta yläpuolelta kauniista rivistä. En siis päätä jo olemassa olevan blogini kirjoitusta tähän, vaan jatkan sitä aina, kun raahaudun sinne asti.

Mutta olen laiska - kuten varmasti olette huomannut - joten en ole jaksanut päivittää Sugar Lavia kovin ahkerasti. Kuten aina, olen siitä virheestä hirveän pahoillani. Se ei ole siis ylitsepääsemätön taakka, mutta perfecto bloggauksien tekeminen vaatii aina oman aikansa. Toivottavasti kuitenkin tämä pikkulukeminen korvaisi kyseisen aukon, jonka tekemättömyyteni saa aikaan.

Saatte vapaasti ehdottaa tämänkin kanssa aina, kun tulee jotain mieleen, mistä ehkä haluaisitte kuulla. Bloggailen vähän kaikenlaista, mitä mieleen sattuu tulemaan. Kommentit on aina rakkauteni ja kuuntelen teidän mielipiteitä enemmän kuin mielelläni. :) Tervetuloa lukijakseni, jos idea kiinnostaa sinua.

Vielä tähän väliin sitten lisään, että vaikka sain idean jokin aika sitten, se ei ihan täysin ole omani. Kiitos Hipsun, aloin tehdä itsekin Aisubaraa. Pääsettekin hänen pikkublogiinsa I dream and walk'iin tästä painamalla. 

Tässä olivat alkutervehdykseni, terveisin Ane ! ♥