Suomalaisten tapaan

"Minä en unohda." Elämäni lyriikat; 

osa 2.

"Päädyin keräämään pätkiä sanoituksista lempiartisteiltani, koska en ole tavannut koskaan yhtä kauniita ja samanlaisella tavalla tarinan kertovia lyriikoita."

Viimeksi kyse oli ainoastaan armaiden japanilaisten kirjoittamista lauluista. Mukaan mahtui Gazettoja, Antikkuja sekä Miyavia - nyt ajattelin toistaa samat kurvit, mutta tällä kertaa suomalaisilla artisteilla, antaen teidänkin päästä mukaan normibloggaukseni maailmaan.  Toivoisin samojen lyriikoiden kertovan jotain myös teille.

"Sä et jaksa välittää, et jaksais yrittää, mut mä koitan sulle tämän toisin tavoin selittää.
Täällä täytyy kuljettaa kolmannenkin puolesta, sitä soihtua, jolla voi hetken pimeyttä valaista.
Täällä käynti kestää sen, pienen silmänräpäyksen, joten avaa silmät, katso eteenpäin,
ennenkuin taas;

Toiset lähtee, toiset jää.
Ne jää tänne yrittämään, tulla toimeen keskenään, aivan kuin eilenkin."

(Haloo Helsinki! - Toiset lähtee, toiset jää)

"Kun sä synnyit, kirjan kätees sait, siinä luki; ”elä oikein.”
Sut kultaan kastettiin, korkeelle nostettiin. Sait sanat valmiina, voit muita ohjailla.

 Aika karttui, toiset mukaasi sait erilaisin kieroin keinoin.
Joku varttui porukastas pois, huusit sille ”älä, ei noin.”

Eerika, kultalusikkaa ei voi sun suustas pudottaa.
Eerika, jos oot peloissas, sä osaat faijaas odottaa.

Oot hyvä, oot hyvä, oot hyvä -  melkein.

Ja muut kulkee sun jäljessä, ois siitäkin hyötyä."

(Haloo Helsinki! - Eerika)

"Kun sua tervehdin, se myös hyvästin sisältää.Vaik' tyyni oon kuin aamu, mun mieli myrskyää.
Ilman vihaa mä koskaan, en voisi rakastaa. Kotini sieltä löysin, missä vieraan on maa.

Väkijoukossa mua kalvaa yksinäisyys. Viel' nuoreen vereeni on kirjoitettu iäisyys.
Kun kiihkosta huudan, teen sen kuiskaten. Kaiken uskon sinuun laitan, vaikka epäilen.

Nauraessani poskillain sä näet kyyneleen. Pyydän "jäisit tähän", salaa toivon että meet.
Yötä aina ikävöin, vaikka päivän lapsi oon. Pimeyden laskiessa kaipaan valoon."

(Jenni Vartiainen - Tuhannet mun kasvot)

"Isän kanssa kahden hiljaa aamukahvilla, äiti ei oo täällä, itken välitunnilla.
Todistukset kouraan, elämä on edessä. Mihin sitten mennään, mitä on nyt tehtävä?

Ehkä jossain huomisessa onkin kirkasta. Kameroilla muisti, tuijotan mun jalkoja.
Kun on vielä nuori, kaikkee pitää kokeilla. Elä, opi, koe, et myöhemmin ei kaduta.

Mä olen aina paikalla, mutta läsnä en. Se hymytön ja kai vaan niin kiittämätön.
Ja joku toinen varmaan tahtois olla tässä mun tilalla.

Mikään mitä teen ei ravista mua hereille. Asiat on hyvin, vaikken sitä ansaitse.
Sinä olet siinä, kaikkihan on kunnossa, enkä kerro mistään, kun en tahdo loukata.
Missä kohtaa muutuin hyvästä niin huonoksi. Kenen mukaan jäikään minun oma tahtoni?"

(Jenni Vartiainen - Kiittämätön)

"Kerro mitä nyt teen, toivon et varastetulle tavaralle sä löytäisit hyvääkin käyttöö.
En voi nostaa syytettä, ei mulla oo näyttöö.
Huomasko kukaan, voisko joku todistaa? Että osa mun sieluu nyt sun seinää koristaa.

Tää oli ensimmäisen asteen murha, niin raaka, sinuna mä pelkäisin,
kun taivaanporteilla vaaka punnitsee sun sydämen, se liikaa painaa.

Onko kukaan teistä nähnyt petoa?
Mä voisin lyödä vaikka vetoa, et se tänäänkin keskuudessanne kulkee,
uhrin valitsee, syliinsä sulkee.
Se näyttää upeelta ja suukottaa. Huumattuaan tytöt heitä puukottaa."

(Mariska - Murha)

"Sul on valtaa, peset mun mielen. Ns. totuus murtaa, mun kallon kuoren.
Ja keihäs rintaa vierellä valvoo, sisään tuikkaa, jos väärää palvoo.
Piiritetyt lattialla, suut pestään saippualla.
Ne ei nouse, ne ei huuda. Ne ei saanut siihen lupaa.
Älä katso, älä näy, älä kysy, älä käy. Niin on helpompi olla.

Ja mä oon lapsi, jonka kehto palaa. Mun maailmani vietiin multa salaa.
Sun sana kaikuu mun huomisessa,  kunnes syytön murtuu mielivankilassa.
Ja sä oot isä, se jota pelkään. Sun imartelu puukottaa mua selkään.

Neitsytrivi asennossa, ensimmäinen ylpeenä jonossansa.
Ei kauaa tuo ilo kestä, kun rauha karkaa sydämestä.
On aika tappaa, ei mikään pyhää. Sun vuoro alkaa, ole hyvä."

(Chisu - Niin on helpompi olla)

Enjoy, terveisin Shàto.

Merry - Crisis Moment (Finnish)

Tunnen itseni niin emotionaaliksi, että käänsin hetki sitten Merryn biisin "Crisis Moment" kappaleen suomeksi. Ajattelin ensin "viihdyttää" teitä pienellä angstipakollani ja kuvaamalla päivääni kuvina, koska eilinen oli suoraansanoen jälleen niitä kuuluisia hirveitä päiviäni, mutta ette toisaalta edes haluaisi välttämättä kuulla sellaista.

Otetaan siis lempeämpi lähestymistapa ja jokainen saa itse miettiä pienessä mielessään, kuvaako Merryn tuotanto täydellisesti pahoja hetkiäsi vai kenties koko elämääsi. Rehellisesti sanottuna voin myöntää, että itselleni sen tunnelma ja ilmaisutapa osui täydellisesti kohdalleen, mutta teistä en vielä tiedä.

Jos hyvin äkkiä hutaistussa suomennoksessa on paljonkin virheitä ja suuria väärinkäsityksiä, antakaa anteeksi ! ;---; Siinä on kuitenkin suurinpiirtein laulun idea ja sanoma toivottavasti ymmärrettävästi, koska nähtävästi kielipääni ja riimittelyni ei tänään oikein luistele eteenpäin kovin mallikkaasti.

"Suru, joka puristaa rintaani kutsuen,

tuntuu siltä kuin se saattaisi räjähtää palasiksi kurjuuden myötä.
Etkö vieläkään ymmärrä ihmisten kipua ja surua?
Piilotettu heikkous, itsemurha. Ihmiset toimivat kuin toimivat.

Jos sydämeni on kaikki, sitten sillä ei ole väliä, jos täällä ei olekaan huomista.
Kun katson jälkikäteen taaksepäin, menneisyys ja varjot jahtaavat vaimeasti minua takaa.

Jos kaikki on valhetta, keneen voin sitten luottaa?
Jopa ne sanat, jotka kaikuivat vaatimattomasti, katosivat hitaasti väkijoukon keskellä.

Mihin ylitsevuotavat tunteet menevät?
Värjätyin hämärän värein sydämeni uppoaa, eikä kukaan tiedä sateen kurssia.

Suru joka puristaa rintaani arkkuni odottaessa, kyllä, se pitää minua lujasti.
Voitteko nähdä onnen, joka pakenee minua? Huomiotta jätettynä, liukuen pois kuin tuuli.

Vaellettaessa päämäärättä, minne ihmiset lopulta saapuvat?
Vaikka jos katson taivaalle, harmaa seinä ulottuu niin pitkälle kuin voin nähdä.
Heikot tunteeni kääntyvät itseäni vastaan ja toivon voivani elää vahvempana."

"Minä en unohda." Elämäni lyriikat.

Finaali on päättynyt, wait what .. !

Näin on päässyt käymään. Kiitoksia paljon äänestäjille, autoitte erittäin paljo aihealueiden valinnassa ja seuraavien postauksien ideoimisessa ! Voittajaksi päätyi aihe oman tyylin luominen, joten katsotaan mitä saan aikaan auttamiseksenne. (; Kirjoittelen tästä aiheesta siis mahdollisimman pian tulevissa postauksissa. Toivottavasti saatte siitä toivomanne irti, lupaan yrittää parhaani !

"Korkeammalle kuin kukaan muu, näiden sanojen kanssa .."

Tänään päädyin keräämään ylös monia pätkiä sanotuksista lempiartisteiltani/-bändeiltäni. Syystä, että en ole koskaan tavannut yhtä kauniita ja samanlaisella tavalla asioista kertovia sanoituksia, jotka eivät toista samaa kertosäettä koskaan moneen kertaan, vaan kertovat todella kokonaisuudessaan tarinan. Ja mikä parasta, ne voivat kertoa sen mistä tahansa aiheesta.

Pyrin listaamaan pätkät suomeksi, jotta niiden sanoma olisi helpompi tavoittaa. Jos haluat kyseisistä kohdista englanninkielisen vastineen, voit pyytää sitä erikseen kommenttia heittämällä. : D 

 

 

"Emme tahtoa, emmekä voimaa, vaan NEO Bushidoa, sitä yritämme ajaa läpi.

Kyllä, olen nuori, mutta älä aliarvioi minua.

Älä unohda isänmaallisuuttasi, älä anna isojen valtioiden huuhtoa sitä pois.
Lama tai deflaatio, mitä väliä, et toivo sitä ollessasi voitolla.

Valpastuta itsesi-saarivaltion tahdonvoima.

Alppikukan nimi, joka sanotaan ylpeydellä, laitan sen kukkimaan koko rinnassani.
Samanlainen kuin kauniisti kukkivien ja tanssivien kukkien,
on putoaminen, Japanin auringonnousu."

(Miyavi - JPN Pride)

"Season greeting amigo, älä ole niin kireä, otetaan rennosti.
Do not worry, rentouta hartiasikin.

Peili, peili seinällä, kerro minulle mitä minun pitäisi tehdä,
että en olisi niin itsenilainen? (Se on yksinkertaista.)
Pyyhi tuo hapan ilme kasvoiltasi, se on epäterveellinen sinulle.

Sinähän kärsit, etkös?

Mikset mutisemisen sijaan sanoisi sitä vain selkeästi ääneen?"

(Miyavi - Jibun Kakumei)

"Hei arvosta sitä, että pidän sinut ylipäätään mukana.
Maailmassa, jota kukaan ei ole nähnyt ennen. 
Miten vaan, tämä on minun tapani rakastaa. 

Vain tälle egoistiselle yölle, kippis !"

(Miyavi - Selfish love)

"Rakastettuni, älä itke, näytä minulle hymysi.

En sanonut pitäväni kyyneleiden näkemisestä.
Kun olet yksinäinen, minäkin olen.
Älä avaa vielä suljettuja silmiäsi, mutta älä käy vielä nukkumaan.

Rakastettuni, ei se ole niin, että "voisin kuolla puolestasi."
Vaan mieluummin päättäisin "elän vuoksesi."
Tietysti olisimme yhdessä, ennen tätä, ennen sitä.

Älä rakasta itseäsi enempää, sillä minulle jää se mikä jää yli.
Vaikka syntyisimme uudelleen, minä olisin tämä minä ja sinä olisit tuo sinä.
Ja tulen sanomaan tätä aina."

 

 (Miyavi - Itoshii Hito)

"Miksi elämme, miksi tulemme kuolemaan?
Niinkuin ruoho, kukat ja eläimet, kaikki, en vieläkään ymmärrä.
Ja silti elämme vain epätoivoisesti täydellä teholla.
Emme elä vain kuollaksemme, silti kuolemme elääksemme.

Kaikki luulivat minun etsivän järkeä siitä.

Vaikka elämä ei olekaan vain tuskaa, se ei ole myöskään pelkkää nautintoa.
Vaikka luulenkin, että on vain öitä, joina haluan paeta, ei ole öitä ilman aamun sarastusta.
Siksi .. Me unelmoimme huomisesta.

Myös tuon kesän muistot painuvat unholaan maisemien mukana, 

Älä katoa, älä katoa, yritän jopa rukoilla. Kuin kuplat muistot hajoavat.

Jatkan laulamista tässä ikuisesti siksi, että unelmoimme.
Kun tämä laulu on tavoittanut sinut, katson, voimmeko vielä nauraa yhdessä.
Ehkä voit kertoa minulle typerän vitsin?" 

(Miyavi - Tsurezure naru hibi naredo)

"Emme enää koskaan kulje tätä niin monta kertaa kulkemaamme polkua.
Laskimme leikkiä pienimmistä asioista. Tappelimme omapäisyytemme takia.

Luokkahuoneen ovi tuntuu painavammalta kuin yleensä.
Pelotti nähdä, mitä huominen tuo tullessaan.
Viipymättä loikkasin tekemään totta unelmista, joista puhuimme niin usein.

Päättäjäiskuvastamme tulvivat yli muistot. Suru käy läpi luokkahuoneen.
Mutta meillä on tulevaisuus, pyyhitään kyyneleemme nyt.
Ja hymyillään, sillä viimeistä kertaa kaikki kukoistaa lailla kirsikankukkien.

Taakse katsominen ei tuo huomista, mutta minä en unohda."

(An Cafe - Cherry Saku Yuuki)

"Talvi on tuloillaan taas tänä vuonna. Eikä sinua, joka olit vierelläni, ole enää.
Mitä ajatellen mahdan viettää päiväni? Olisiko, 'haluan tavata sinut?'

Tiesin, ettei kliseet, kuin 'olemme aina yhdessä', voisi kestää.
Ajatus siitä, että olen ainoa, jonka tunteet ovat ikuiset, täyttää minut riipivällä surulla.

Nyt kun tahdon palata aikaan, jona nauroimme niin viattomasti yhdessä, luon silmäyksen ikkunaan.
Virtaavat kyyneleet sulattavat kanssasi näkemäni lumisen maiseman."

(An Cafe - Snow Scene)



"Yksinäisyys, josta olin ylpeä, oli siipipari, jolla paeta arvottomia unelmiani.
Itsekorostus, josta olin ylpeä, oli nimeltään 'mellakka'.
Ei ollut vapautta, ei mitään tämän valon tuolla puolen.

Teini-iän alakuloiset päivät, hukuin jokaisena uutena rankkana päivänä.
Ennen kuin tiesinkään, kannoin sellaista yksinäisyyttä ..
Se oli vaikeaa. Ollakseni rehellinen, en oikeasti halunnut olla omillani. 

Koska kun aina teeskentelee olevansa vahva, sitä unohtaa omat oikeat kasvonsa.
On tärkeää joskus rentoutua ja luottaa toisiin.
Kipu. Sitten haluat itkeä, kohdata suuren sinisen taivaan.
Ja huutaa kovaan ääneen, että haluat unohtaa itsesi, jotta voit yhä olla se kuka olet."

(the GazettE - Miseinen)

Terveisin Ane ~ ♥